Rautaiset linnut

Arvio julkaistu Soundissa 08/2005.
Kirjoittanut: Pertti Ojala.

Englanniksi popanneesta joensuulaisbändistä Poolista syntynyt 51koodia debytoi runsas vuosi sitten grungeiseksi raskautetulla Nimetty-albumilla. Etenkin nuorelta rockyleisöltä kohtuullisen hyvän vastaanoton saanut yhtye tulee toisella pitkäsoitollaan entistäkin painavampana.

Arvio

Rautaiset linnut

EMI

Englanniksi popanneesta joensuulaisbändistä Poolista syntynyt 51koodia debytoi runsas vuosi sitten grungeiseksi raskautetulla Nimetty-albumilla. Etenkin nuorelta rockyleisöltä kohtuullisen hyvän vastaanoton saanut yhtye tulee toisella pitkäsoitollaan entistäkin painavampana.

Rautaiset linnut -albumilla 51koodia siirtyy voimarockista selkeästi kohti jo hyvän aikaa trendikästä raskaiden riffien sävyttämää valtametallia. Tuoreen Koti-ikävä-elokuvan soundtrackin avaamaan päätynyt Kahleet ja mainiosti jurnuttavan kitatariffin sisältävä Risti kaulassa helvettiin kuvastavat yhtyeen mieltymystä suomenkielisen nykymetallin kuvastoon. Uudenlaisen tylyyden vastapainoksi tarjotaan kauniisti jousitettu balladi Puu, rohkeasti levyn introna soiva kevyt instrumentaali Hayano ja laulettunakin yhtä lailla rauhoittavan akustisesti kitaroitu ja jälleen jousien silaama päätösraita Peilityyni.

Nimettyyn nähden Rautaiset linnut on selvä edistysaskel, mutta ainakin yksi 51koodia vaivaava dilemma häiritsee suhtautumista sekä yhtyeeseen että levyynsä. Enemmän tai vähemmän ahdistuneita tunnelmia välittävän Hannu Sallisen laulun popmainen siisteys tuntuu olevan yhä selvemmin eri tasolla kuin bändin ärhäköitynyt soitto. Lisäpisteitä ei heru myöskään Sallisen toniwirtasmaisen äänekkäistä hengenvedoista.

Lisää luettavaa