AHOLA: Tug Of War

Arvio julkaistu Soundissa 3/2014.
Kirjoittanut: Marko Säynekoski.

Arvio

AHOLA
Tug Of War
Playground

Jarkko Aholan Ahola-bändin kaksi vuotta sitten ilmestynyt debyyttilevy oli melkoinen paketti. Levylle oli heitetty suunnilleen kaikki osaaminen, joka maestrolla ja hänen yhtyeellään on hallussaan. Siksi onkin ilahduttavaa huomata, että uudella levyllä bändi on tehnyt karsintaa ja rajannut sektoriaan oleellisesti.

Bändi on valinnut Tug Of War -levynsä linjaksi hevin, jossa jo Jarkko Aholan erinomaisten laulajan kykyjen tähden merkittävä painoarvo on melodioilla. Bändi näyttää heti aloitusraidalla, että nyt pannaan jalalla tymäkästi, ja sävellyskynäkin on teroitettu huolella. 13 kappaleen joukkoon mahtuu reilu annos linjakkaita hevibiisejä, joissa voima ja herkkyys tasapainottelevat sopuisasti. Levyn kestäessä biisimateriaali ei kuitenkaan ole aivan tasalaatuista, ja määrässä olisi ollut karsimisen varaa. Vaikka Aholan sävellykset ovat varsin luontevia, paikoittain voi aistia lievää jäykkyyttä muutamien osien tai introjen kohdalla.

Kokonaisuutena Tug Of War vaikuttaa olevan lähempänä bändille istuvaa sen omaa linjaa. Kokonaisuuskin on debyyttiin verrattuna selvästi huolellisempi ja jäntevämpi. Ellei oteta huomioon levyn päättävää sinänsä erinomaisesti tulkittua ruotsinlaivabossanovajazzia, jonka todellinen funktio jää hämärän peittoon.

Muut artistin levyarviot

Lisää luettavaa