Kakara Tour 2017 käynnistyy! Sakara Records lähettää nuoriso-osastonsa tien päälle, Ikinä ja Apina kertovat tunnelmistaan

Sakara Records tuo useimmille mielee ensimmäiseksi Mokoman, Stam1nan ja Rytmihäiriön, mutta ei yhtiön rosteri siihen jää. Firman tuoreempia kiinnityksiä ovat Rage Against the Machinen hengessä kulkeva Apina ja kahden naisen keulakuvittama, poprockin ja punkin rajamailla taiteileva Ikinä.

Nämä molemmat tulokkaat julkaisevat uudet albumit alkuvuodesta, ja levyjä lähdetään promotoimaan yhteisvoimin tien päälle. Bändikaksikko konsertoi helmikuussa alempana olevan aikataulun mukaisesti pitkin Suomea. Kiertue alkaa 1.2. Jyväskylästä ja päättyy 18.2. Helsinkiin.

Kysyimme yhtyeiltä, millä mielin muusikot ovat Kakara-kiertueelle lähdössä ja millaista kaikkea voi yleisö rundilta odottaa. Samaan hengenvetoon utelimme myös Sakara-pomolta ja Mokoman kitaristilta Tuomo Saikkoselta, millaisia muistoja hänellä on vanhoilta Sakara-kiertueilta ja mitä nuorten bändien kannattaisi pitää mielessä tien päällä ollessaan.

Ikinästä kysymyksiin vastasivat laulajat Katariina Sorsa ja Tuuli Paju, Apinasta kitaristi Tuomas Alfthan.

Kakara Tour 2017:

1.2. Jyväskylä, Lutakon Baari
2.2. Seinäjoki, Bar 15 (Mars-festivaalin etkot)
3.2. Oulu, 45 Special
14.2. Joensuu, Kerubi
15.2. Tampere, Klubi
16.2. Lahti, Torvi
17.2. Turku, Gong2
18.2. Helsinki, Virgin Oil Co

Millaisin mielin lähdette Kakara-kiertueelle?

Katariina: ”Siis tämähän on bändimme ensimmäinen kiertue! Voiko siitä muuta olla kuin helvetin innoissaan?”

Tuuli: ”Onhan tämä aivan mieletön tapa käynnistää vuosi. Tiukka valmistautuminen kiertueelle on käynnissä!”

Tuomas: ”Into on ollut kova jo alkuvalmisteluissakin. Normikiertämiseen verrattuna tässä on se etu, että saa tehdä paljon yhdessä Ikinä-jengin kanssa. Se tuo hyvää fiilistä koko homman ympärille, ja se tulee taatusti näkymään myös itse keikoilla.”

Tuntevatko kiertueen osapuolet toisiaan vanhastaan? Oletteko soittaneet aikaisemmin montaa kertaa yhdessä?

Hyvä kiertuekaveri omistaa ajokortin eikä ole darrassa silloin, kun on oma ajovuoro. Tässä jälkimmäisessä tosin taitaa olla pieni itsetutkiskelun paikka.
– Katariina Sorsa, Ikinä

Katariina: ”Ei olla itse asiassa koskaan tavattu niitä kaikkia! Asutaan ihan eri puolilla Suomea. Joskus vuosia sitten oltiin Ikinän esiasteen kanssa jossain samassa bändiskabassa. Apina oli jo silloin helvetin kova ja muistan, että mentiin vähän noloina antamaan niille kehuja keikan jälkeen. Apina pesi meidät mennen tullen. Nyt meillä on kaksi viikkoa aikaa nähdä, kumpi pesee ja kumpi saa nauttia siitä puhdistuksesta.”

Tuomas: ”Kävin scouttaamassa Ikinää, kun ne oli Mokoman lämppäreinä Lutakossa. Huikean keikan vetivät! Bändin basistiin Lauriin törmättiin, kun oltiin äänittämässä levylle rumpuja Helsingissä. Kaikki eivät kuitenkaan tunne vielä toisiaan, kun yhteisiä keikkoja ei ole taustalla. Rundin jälkeen tunnetaan varmasti!”

Onko keikkakalenterissa mitään iltaa, mitä odotatte erityisen paljon?

Katariina: ”Jokainen kaupunki tuossa listassa on varmasti mieletön! Me odotetaan ehdottomasti Helsinkiä 18. helmikuuta, se on meille ikään kuin levyjulkkarikeikka. Mitään ei varmasti säästellä ennen sitä, mutta silloin luvataan puristaa kyllä kaikki mehut ja nauttia niin perkeleesti! Levy on just julkaistu 17.2. ja Turussakin jo päästään sitä juhlimaan! Täytyy vielä pointata, että Tampere tuntuu vähän jo kotikaupungilta, kun siellä on vedetty jo muutama keikka ja aina on ollut tosi lämmin meininki.”

Tuuli: ”Tuolla on kaikki kovia mestoja. Oulussa, Apinan kotikulmilla on siistiä päästä käymään ja tietysti meillä latautuu paljon odotusta levynjulkkariviikonloppuun, Turkuun ja Helsingin Virgin Oiliin.”

Tuomas: ”Kaikki keikat ovat varmasti erityisiä, kun saadaan vetää kiertuetoverin kanssa pitempi pätkä. Meille on tulossa useampi uusi aluevaltaus klubisaralla, nimittäin Turun Gong, Lahden Torvi ja Helsingin Virgin Oil Co. Ja tietystihän Oulun, meidän kotikaupunkimme keikkaa odotamme suurella innolla.”

Millaisia ominaisuuksia hyvässä kiertuekaverissa on? Entä huonossa?

En tiedä, tykkäisivätkö Stam1na ja Mokoma, jos sanoisin niitä sediksi, mutta sellaisilta sukulaissediltä ne tuntuvat!
– Katariina Sorsa, Ikinä

Katariina: ”Mielellään ei tarvis esimerkiksi tahallaan piereskellä keikkabussissa. Mä oon niin tosikko, että se ei ole mun mielestä hauskaa. Hyvä kiertuekaveri omistaa ajokortin eikä ole darrassa silloin, kun on oma ajovuoro! Tässä jälkimmäisessä tosin taitaa olla pieni itsetutkiskelun paikka. Tai siis en myönnä mitään!”

Tuuli: ”Rentous ja kaikki perseily yhdessä on aina hauskaa. Tiedetään jo nyt, että jaetaan sama huumori Apinan kundien kanssa. Huono kiertuekaveri valittaisi koko ajan ja olisi passiivinen.”

Tuomas: ”Paras mahdollinen kiertuekaveri olisi seuraavaanlainen: soittaa erinomaista musaa, on täsmällinen ja on liikkeellä hyvällä fiiliksellä ja huumorilla. Huono kiertuekaveri varmaan joisi kaikki kaljat, vetäisi omat keikkansa luokattomassa kunnossa ja lopuksi syyttäisi kaikista vastoinkäymisistä jotain muuta. Näitä tapauksia onneksi ei ole juuri nykyskenessä näkynyt.”

Sekä Apinalta että Ikinältä tulee uusi albumi lähiaikoina. Millaisin mielin odottelette levyn julkaisupäivää? Mitä lupaatte, että levyt yleisölle tarjoavat?

Tuuli: ”Ikinä odottaa suorastaan kärsimättömänä, että ihmiset vihdoin kuulevat, mistä kaikessa meijän musassa on kyse. Toivotaan, että monipuolisuus ja asenne välittyvät. Kaikki reaktiot otetaan vastaan.”

Katariina: ”Mehän päästään juhlimaan kaksi viikkoa kahden levyn julkaisua! Kiertueilla luvataan iloista meininkiä! Levyllä sitten Ikinä lupaa ison tunnetilojen skaalan. Luvataan myös aiheuttaa hymähdyksiä ja toivon, että pikkuisen ärsyttää, mutta ehkä vain hyvällä tavalla!”

Tuomas: ”Albumin julkaisuahan odottaa aina suurella innolla. Tällä levyllä on onnistuttu minusta viemään kaikki asiat seuraavalle tasolle Infektikosta. Sävellyksellisesti on menty entistä mielenkiintoisempaan suuntaan ja sanoitukset puhuttelevat. Voi siis luvata todella tykkiä uutta Apina-soundia! Nämä kaksi albumia ovat todella kova startti suomenkielisen metallin vuodelle 2017.”

Sakara tunnetaan erityisesti Mokoman ja Stam1nan kotipaikkana. Millaista on olla pienempi bändi talossa?

Katariina: ”Mokoman ja Stam1nan tyyppeihin ollaan jo jonkin verran tutustuttu yhteiskeikkojen myötä. En tiedä tykkäisivätkö ne, jos sanoisin niitä sediksi, mutta sellaisilta sukulaissediltä ne tuntuvat! Mutta se tulee vain siitä, että ne on niin ihanan lämminhenkisiä tyyppejä. Sakaran huomissa tuntuu siis hyvin kotoisalta!”

Tuuli: ”Me ollaan oltu sikäli onnekkaita, että ollaan päästy ekan vuoden aikana tutustumaan Sakaran muihin bändeihin. Meidät on otettu niin lämpimästi vastaan, että talli tuntuu jo meidänkin kodilta.”

Tuomas: ”Meillä on ollut meidän Sakara-uran alusta asti todella tervetullut olo. Kaikki asiat ovat hoituneet mutkattomasti, ja tukea on saanut tilanteeseen kuin tilanteeseen. Levy-yhtiöyhteys on näkynyt myös lämppärikuvioina ja on ollut mahtavaa tutustua esimerkiksi Mokoman ja Stam1nan soittajiin. On ehdottomasti etu, että levy-yhtiön johtohahmot ovat myös itse bändityyppejä.”

Johtaja Saikkonen opastaa

Millaisia muistoja omat alkuaikojen kiertueenne sinussa herättävät? Oliko se kultaista nuoruutta vai kauheaa rämpimistä tuulimyllyjä vastaan?

Muistaakseni takahuonekaljoihimme on kajonnut ainoastaan Insomniumin kitaristi Ville ’Simasuu’ Friman vuonna 2003. Löimme Villen kanssa rehdisti kättä päälle heti perään Nummirockissa 2015.
– Tuomo Saikkonen

”Ekojen levyjen aikaan keikat olivat meiningin ja yleisömäärän suhteen usein varsin nihkeitä, mutta palava näyttämisen halu ja loputon soittamisen riemu paikkasivat paljon. Toisinaan pääsimme lämmittelemään esimerkiksi kovassa nosteessa ollutta Kotiteollisuutta, jolloin saimme esimakua tulevasta, vaikka varsin etäiseltä oman bändin menestys vielä silloin tuntuikin. Päällimmäisenä mieleen ovat jääneet ahtaat mutta veljellisen mukavat reissut silloisen basistimme Heikin Toyotalla.”

Jos Pulkkisen hengessä evästäisitte Kakara-kiertueen yhtyeitä tyyliin ”Älkääkä nyt ainakaan sitä virhettä tehkö, että…”, miten päättäisit lauseen?

”Älkää kuvitelko, että ’kun se keikka hoidetaan, niin taivas on auki!’. Niitä keikkoja pitää tehdä kymmeniä, ellei satoja. Ja rakastaa joka hetkeä.”

Jos kiertuekaveriksi osuu joku hankalampi tapaus, joka ei ikinä lainaa kamojaan ja juo teidänkin oluitanne takahuoneessa, mikä on paras konsti laittaa bändi ojennukseen?

”Muistaakseni takahuonekaljoihimme on kajonnut ainoastaan Insomniumin kitaristi Ville ’Simasuu’ Friman yhteiskeikallamme vuonna 2003. Huumori ja rehti sopiminen auttaa. Me löimme Villen kanssa rehdisti kättä päälle heti perään Nummirockissa 2015.”

Mikä on mielestäsi paras koskaan tehty Sakara-kiertue?

”Sakara Tour 2006 oli ensimmäinen ja taloudellisesti hyvin riskialtis ponnistus. Firma ja ensimmäisen kolmen bändin urat olivat silloin mukavassa nousukiidossa, joten meininki oli reissussa räjähtävä. Itselleni oli tuskaista kantaa vastuu taloudesta ja yrittää samalla heittäytyä rockjumalaksi lauteilla. Oulun keikkaan mennessä luvut oli kuitenkin saatu plus-merkkisiksi, joten sen sen keikan vapautuneisuus ei unohdu koskaan. Tämän vuoden jäähallirundilla pääsi toisaalta täyttämään Iron Maidenin keikalla 1985 takaraivoon iskostuneen unelman omasta jäähallikeikasta.”

Jos saisit pyyhkiä yhden Sakara-kiertueella soitetun keikan pois historiankirjoita, minkä poistaisit ja miksi?

Sakara Tour 2006:n avauskeikalla taloudellinen paine oli musertava. En saanut lavallakaan exceleitä ja viimeisen rivin kymmenien tuhansien eurojen miinusmerkkistä lukemaa pois mielestäni.
– Tuomo Saikkonen

”Sakara Tour 2006:n avauskeikalla Nosturissa edellä mainittu taloudellinen paine oli musertava. En saanut lavallakaan exceleitä ja viimeisen rivin kymmenien tuhansien eurojen miinusmerkkistä lukemaa pois mielestäni. Silloin kirosin ideani omasta kiertueesta alimpaan helvettiin, mutta enpä minä haluaisi tuota kokemusta poiskaan pyyhkiä, sillä samalla se oli Sakara-urani tärkein oppitunti.”

Millaista on promotoida uutta yhtyettä nykypäivän musiikkimaailmassa? Helpompaa vai vaikeampaa kuin ennen?

”Käytännön promoaminen on helpottunut digitaalisten viestimien ja vuosien aikana kertyneiden kontaktien sekä osaamisen myötä. Hankalampaa työstä tekee kuitenkin se, että yleisölle on tarjolla lukemattomia muita kilpailevia ajanvietemuotoja musiikin lisäksi. Sakaran leipälaji, kitaravetoinen musiikki, tuntuu myös olevan tällä hetkellä hivenen katveessa nuorison keskuudessa. Varttuneempi yleisö taas lämpenee tuskaisen hitaasti uusiin juttuihin. Tekemistä siis riittää ja teräville ideoille on käyttöä, vaikka moni käytännön asia onkin helpottunut valtaisasti. Uskomme kuitenkin vakaasti, että uusille lahjakkuuksille löytyy ottajansa.”