Emilie Autumn | 6.4.2012 Klubi, Tampere

11.4.2012 14:50

Fight (and) like a girl! Ihanat neiti Autumn ja taustaryhmänsä Bloody Crumpets eivät oikeastaan vedä konserttia, vaan täysimittaista goottiburleskimusikaalia neljän naisen voimin. Soittimia lavalla ei näy viulua ja sähköpianoa enemmän, mutta sitä ehtii tuskin huomata kaikelta lumolta.

Fight (and) like a girl! Ihanat neiti Autumn ja taustaryhmänsä Bloody Crumpets eivät oikeastaan vedä konserttia, vaan täysimittaista goottiburleskimusikaalia neljän naisen voimin. Soittimia lavalla ei näy viulua ja sähköpianoa enemmän, mutta sitä ehtii tuskin huomata kaikelta lumolta.

Emilie Autumnin ominaisin instrumentti on repivän ilmaisuvoimainen ja monipuolinen ääni, joka toimii livenäkin epäilyttävän täydellisesti. Ovatkohan nuo oikeita ihmisiä ollenkaan? Melko minimalistisella kalustolla, ilman pyroja tai muuta suurempaa rekvisiittaa, show vie yleisöä vimmaisella vauhdilla maniasta depressioon ja saa sen vielä kerjäämään lisää. Kappaleisiin saa otteen nopeasti, vaikka ei olisikaan kaikkia ennen kuullut – viktoriaanisten kauhutarinoiden äänimaisemasta on yhtä helppo nauttia kuin vähäpukeisista kaunottarista, jotka sen tahtiin esiintyvät. Settilistalle on uuden Fight Like A Girl -levyn materiaalin lisäksi päässyt vanhempaa ja tutumpaa tavaraa, joten sekaan uskaltaa hypätä vähemmän perehtyneenäkin. Spektaakkeli sujuu niin sekunnilleen ja höyhenenkeveästi, että senkin täytyy olla silkkaa fantasiaa.

Emilie Autumnin musiikissa ja sen ympärille rakentuvassa mielisairaalamaailmassa yhdistyvät tarinankerronta, vihainen sanoma ja häpeämätön, kaunis angstisuus. On vaikea sanoa, tekeekö “EA” konseptialbumeja vai omaelämäkerrallista taidetta. Kappaleiden tarinat hulluudesta ja murhanhimosta ovat koristeellisesti kärjistettyjä, mutta heijastavat silti artistin taustaa ja ajatuksia – samaistumaan pääsevät myös kuulijat, joita onkin kaikista ikäluokista ja sukupuolista, sekä niiden välimaastosta, kuten spiikeissä muistutetaan.

Moni osaa kirjoittaa itsepäisyydestä, vihasta ja sairaista fantasmeista, mutta harva osaa välittää visionsa näin kirkkaasti ja voimalla. Vaikka synkkyyssöpöily jakaakin kadulla mielipiteet varsin jyrkästi, show’n nähtyään ei vain voi kyseenalaistaa Emilie Autumnin ja Bloody Crumpetsin vaikuttavuutta. Tähän hullujenhuoneeseen tahdon uudestaan.

Teksti: Senja Harju

 

Tutustu Emilien musiikkiin:
Kuuntele Spofityssa
www.emilieautumn.com

 

Lisää luettavaa