COMBUSTIBLE EDISON: The Impossible World

Arvio julkaistu Soundissa 11/1998.
Kirjoittanut: Taru Torikka.
Amerikkalaisen exoticaksi kutsutun skenen tienraivaaja Combustible Edison oli ennen tätä levyä minulle tuttu vain nimenä. Nyt se on yksi ehdottomista suosikeistani, sillä näin tyylitajuiseen yhtyeeseen harvoin törmää näinä päivinä harvoin.

Arvio

COMBUSTIBLE EDISON
The Impossible World
Bungalow

Amerikkalaisen exoticaksi kutsutun skenen tienraivaaja Combustible Edison oli ennen tätä levyä minulle tuttu vain nimenä. Nyt se on yksi ehdottomista suosikeistani, sillä näin tyylitajuiseen yhtyeeseen harvoin törmää näinä päivinä harvoin.
Combustible Edison soutelee vesillä, joista ammentavat monet itseään viileinä pitävät bändit. Combustible Edison ei kuitenkaan ei mitään markkinahenkistä illallistriphoppia Bacharach-torvien ryydittämänä, vaan oikeasti yhtä hienoa ja kokeilevaa musiikkia kuin suurten esikuviensa materiaali. The Impossible World muistuttaa Ennio Morriconesta aina upeasti ujeltaen laulavaa naista ( Miss Lily Banquette) myöden, mutta kuten suuri tunnelmanluoja itse, Combustible Edison yhdistelee keitokseensa niin monia aineksia – kabareeta, kolmekymmenlukuista jazzkapakkaa, rautalankakitaroita ja moderneja rytmejä – että lopulta se kuulostaa ainoastaan itseltään.

Lisää luettavaa