ELVIS COSTELLO: North

Arvio julkaistu Soundissa 11/2003.
Kirjoittanut: Kai Latvalehto.
Elvis Costello on jo kauan loikkinut osin holtittomastikin tyylilajista toiseen. Edellinen levy When I Was Cruel (2002) oli modernia rokkia, North on puolestaan menneen ajan laulelmaa.

Arvio

ELVIS COSTELLO
North
Deutsche Grammophon

Elvis Costello on jo kauan loikkinut osin holtittomastikin tyylilajista toiseen. Edellinen levy When I Was Cruel (2002) oli modernia rokkia, North on puolestaan menneen ajan laulelmaa. Tämä ei sinänsä ole ongelmallista, etenkin kun Costello on osoittanut hallitsevansa monipuolisuuden tekemällä lujasti töitä kunkin projektin eteen. Ongelma on pikemminkin ollut siinä, että levyille ei ole millään tuntunut löytyvän kymmentä kohtuullista biisiä.

North on Costellon ehjin omissa nimissään julkaisema levy 80-luvun jälkeen. Lähin vertailukohta lienee Burt Bacharachin kanssa tehty Painted From Memory (1998). Poissa on nyt kuitenkin Bacharachin mahti ja ponsi, albumin laulut etenevät äärimmäisen pelkistetyin sovituksin. Suurimman osan ajasta ainoina elementteinä kuuluvat Steve Nieven hieno piano, Costellon laulu ja kolmantena levyn pääinstrumenttina basso. Kaiken järjen mukaan Elvis on säveltänyt kappaleet pianolle, sillä kitaraa ei kuulu kuin levyn Impatience-bonusraidalla.

Musiikilliselta ilmaisultaan North heijastelee aikaa ennen kumpaakaan Elvistä, Nat King Cole tulee ensimmäisenä mieleen. Yllättävämpää onkin se, kuinka nämä riisutut, utuiset ja samankaltaisetkin laulut hiipivät tajuntaan. Ne ilmestyvät hiljaisiin hyräilyihin, kuin kuulemasi viisaus, jonka ymmärrät vasta muutaman päivän kuluttua. Parhaiten toimivat kuitenkin ne pari biisiä, jotka kuulostavat siltä, että ne olisi jopa voitu tehdä sota-ajan jälkeen, esimerkiksi When It Sings, jonka kuolemattomaan sävelkulkuun Steve Nieve upottaa maailman upeimman pianon.

Ero pitkäaikaisesta elämänkumppanista Cait O'Riordanista ja uusi parisuhde näkyvät kuitenkin selvimmin teksteissä. Entinen kielikuvilla leikittelijä ja verhoilun taitaja ilmaisee nyt asiat selvemmin ja nolommin, kuten biisissä Let Me Tell You About Her. Elviksen parhaat levyt Imperial Bedroom (1982) ja Blood & Chocolate (1986) hakkasivat näitä samoja parisuhteen peruskiviä. Vaikka ikä tasoittaisi sydämen sykettä ja lyömisen vimmaa, on antoisaa seurata, kuinka oikea taiteilija työstää näitä ikuisia teemoja. 

Lisää luettavaa