GIANT RÄBÄT: 1. erä

Arvio julkaistu Soundissa 02/2008.
Kirjoittanut: PAULI KALLIO.

Giant Robot on keksinyt saman idean kuin Brand New Heavies viisitoista vuotta sitten ja kutsunut leegion räppääjiä sanailemaan säestyksellään. Vierailijoiden luettelo muistuttaa suomalaisen hiphopin ”kuka on kukin” -listaa.

Arvio

GIANT RÄBÄT
1. erä
Stupido

Giant Robot on keksinyt saman idean kuin Brand New Heavies viisitoista vuotta sitten ja kutsunut leegion räppääjiä sanailemaan säestyksellään. Vierailijoiden luettelo muistuttaa suomalaisen hiphopin ”kuka on kukin” -listaa.

Äidinkielemme ei ole läheskään luontevin afroamerikkalaisen rytmimusiikin väline. Moni täkäläinen sanataiteilija luottaa totisuuden ja riville tungettavan tavumäärän maksimointiin, mikä ei ole juuri mielekkäämpää kuin elefanttien kuljettaminen kuplavolkkarilla. Tällä levyllä mainitun linjan suosijat jäävät vähemmistöön, vaikka aikamoinen epätasaisuus vallitseekin.

1. erän alkupuoli kylläkin edistyy tasalaatuisesti, kunnes Chyden ja Lempi-Joen Liikkeit tekee sen, mitä lupaa. Jontti ja Shaka ovat värvänneet avukseen J. Karjalaisen, joka siteeraa Nousevan auringon taloa Lännen Jukan sepeliaksentilla. Sopan, Tykopaatin & Stepan Joku roti mafia lyö pöytään iskevimmän kertosäkeen. Hannibalin ja Jodarokin Häslärin funky vetelyys ansaitsee kunniamaininnan.

”Itse tehty, meidän asia.” Niinpä niin, alakulttuurin arvot eivät aina aukene yhteisöön kuulumattomille. Olisin silti kiitollinen, jos ei tarvitsisi punehtua myötähäpeästä aina, kun suomenkielinen räppääjä puhkeaa lauluun.

Lisää luettavaa