JUSSI HAKULINEN: Tähtipölyä

JUSSI HAKULINEN
Tähtipölyä
Ratas Music

Ennakkoasetelmana tämä haisee. Minä, joka olen kehittänyt reaaliaikaisen unohtamisen taidon Joutsenlaulusta selvitäkseni ja jonka mielestä Rakkaus on lumivalkoinen kuuluu aikamme vastenmielisimpiin biiseihin, arvioimassa Jussi Hakulisen sooloa. Lopulta kaikki kääntyi kuitenkin parhain päin.

Tähtipölyä-levy sisältää monta hienoa, liikuttavaa tarinaa. Sellaisia ovat Vaahteran maailmaa vastaan sotaa käyvä nimihenkilö, Motin sodasta palaava veljespari, Pelkurin pariskunta, joista toisen äänen laulaa Noora Tommila, sekä 48v. (21.12.2012):n mesoamerikkalaisen kalenterin apokalypsiin ikäkriiseilyn verhoava kertoja. Keltaisen kurjen säätävät narkkarit ovat kuin EU-ajan Smuggler’s Blues.

Jousilla vahvistettu rockbändi on vallitseva soundi. Safkan tyylillä soittava kosketinsoittaja Jussi Reunamäki on myös vahvasti esillä läpi levyn. Rock-kuvaa rikotaan mandoliineilla ja harmoonilla.

Tämä levy on jotenkin alaston. Sen kaikki heikkoudetkin ovat iholla. Nimibiisin pelimanni ja groupie -romantiikka on aika puhkikulunutta. Kulta ei reagoi hapen kanssa ellei kyseessä ole poikkeuksellisen heikko seos, joten yleisesti ottaen Ruosteista kultaa ei voi olla. Purjeet on turha tekele ja Pia frausin sanoitus ei aukene. En ymmärrä tittelin hurskaan petoksen ja kertosäkeen runollisen ja populistisen uto­pian yhteyttä.

Onneksi vahvuuksia on kuitenkin enemmän kuin heikkouksia. Ei tämä ole sellaista musiikkia jota normaalisti kuuntelisin, mutta jotain vastaansanomatonta parhaissa kappaleissa on.