KINGS OF LEON: Youth & Young Manhood

Arvio julkaistu Soundissa 08/2003.
Kirjoittanut: Jarmo Vähähaka.
Jos Kings Of Leonia ei olisi olemassa, se pitäisi keksiä - niin erikoinen on näiden keski-iältään parikymppisten miesten tarina. Ryhmässä vaikuttavat kolme veljestä viettivät lapsuutensa evankelistaisänsä mukana kiertäen autolla Yhdysvaltojen eteläosia ilosanomaa julistamassa.

Arvio

KINGS OF LEON
Youth & Young Manhood
RCA

Jos Kings Of Leonia ei olisi olemassa, se pitäisi keksiä – niin erikoinen on näiden keski-iältään parikymppisten miesten tarina. Ryhmässä vaikuttavat kolme veljestä viettivät lapsuutensa evankelistaisänsä mukana kiertäen autolla Yhdysvaltojen eteläosia ilosanomaa julistamassa. Isäpappa sai matkanteosta rattoisaa soittamalla pojille Rolling Stonesia ja Neil Youngia. Kun perhe vihdoin asettui Nashvilleen, pistivät pojat pystyyn Kings Of Leonin haalimalla ryhmään mukaan serkkunsa soolokitaran varteen. Levydiili seurasi nopesti ja ensimmäinen albumi on nyt valmis. Ja jotta tarina ei pahasti latistuisi, levy kuulostaa ihan hemmetin hyvältä.

Youth & Young Manhood on kuin kulmikkaammin soittava The Strokes Rollareitten Beggar's Banquetin ja Let It Bleedin kimpussa maustettuna southern rock -meiningillä. Heti alusta asti homma on hallussa ja lauluosuuksista vastaava Caleb Followill osoittaa, että hänessä on karismaa riittämiin. Lauluote vaihtelee rennon laiskasta kiivaaseen rypistykseen. Red Morning Lightin taustalla kilkkaa lehmänkello, tottakai. Happy Alonen motown-komppi potkii iloisesti ja idioottimaisen yksinkertaisen kitarariffin kannattelema kertosäe on riemastuttava.

Koko levy huokuu soittamisen intoa. Tuottaja Ethan Johns on onnistunut vangitsemaan albumille vapautuneesti svengaavan otteen livenä kuulemma melkoisesti onnahtelevilta nuorukaisilta. Joe's Headin alussa Caleb on nuori Jagger ja kappaleen kertosäkeestä ei vain saa tarpeekseen. Albumin pisin kappale Trani pysyy heikoiten koossa, mutta on silti ihan mallikas Dylan-maneereineen.

Youth & Young Manhood on kuitenkin ennenkaikkea kokoelma erittäin hienoja sävellyksiä. California Waiting on piristävä sekoitus Blondieta ja Tom Pettyä, Molly's Chambers kierrättää moneen kertaan kuullun riffin tuoreen kuuloisesti ja pankki räjäytetään Holy Roller Novocainella. Pikkuhiljaa kasvava laulu huipentuu poikien taustan paljastavaan hokemaan "Lord's gonna get us back!" Voi hyvä Jumala sentään, ei tästä voi olla pitämättä. 

Lisää luettavaa