Kovan itsekurin indietä – Sooloprojektiksi kutistunut The Drums on riemukasta rasittavuuteen asti

The Drums
Abysmal Thoughts
Anti-

The Drums tuntuu provosoivan. Sen sävelet ovat röyhkeän tarttuvia, rytmit irvokkaan pirteitä ja äänimaailma pisteliään makeileva. Samaan aikaan ilmaisu on kuitenkin ihailtavan vaivatonta, ikään kuin indiepopin kepeimmät konventiot olisivat syntyneet vain kohdatakseen toisensa yhtyeen sävellyksissä.

Kappaletasolla orkesterin jälki on ollut parhaimmillaan riemukasta, mutta albumimitassa lähinnä rasittavaa. Keulahahmo Jonny Piercen sooloprojektiksi pelkistynyt Abysmal Thoughts osoittaa kuitenkin, että The Drumsilla on edellytykset pärjätä myös suurempina annospaloina. Levy täyttää vanhat tunnusmerkit, mutta ottaa etäisyyttä esityksiä aiemmin vaivanneeseen huomiohakuisuuteen. Kekseliäät bassoraidat, sopivasti rikotut kappalerakenteet ja raikkaudessaankin kaihoisat melodiat kertovat paitsi Piercen idearikkaudesta myös näkemyksen tueksi kehittyneestä itsekurista.

The Waken, Orange Juicen tai The Legendsin ystäville The Drums ei tarjoa vieläkään mitään uutta – eikä varsinkaan mitään mikä syventäisi näiden synnyttämiä tunnejälkiä. Kuitenkin Pierce seisoo niin muusikkona kuin havainnoitsijanakin entistä itsevarmemmin innoittajiensa rinnalla. Abysmal Thoughtsissa on odottamatonta vetovoimaa, joka piristää mutta houkuttelee myös suhtautumaan musiikkiin vakavasti.