Kovat on odotukset, kun levy on tehty sellaisten punklegendojen kuin Tim Armstrongin, Jesse Michaelsin ja Lars Frederiksenin kanssa. Englantilainen Grade 2 -trio täyttää kuitenkin odotukset hyvin. Levyn kahdessatoista kappaleessa yhdistellään niin seitsemänkymmentäluvun Jenkkien itärannikon punkia ja vaihtoehtorokkia kuin hardcoren ja Ramopunkin vaikutteita.
Grade 2 käyttää musiikissaan elementtejä klassisesta kolmen soinnun punkista ja melodisesta kitararokista. Kun medianäkyvyyttä saava punk tuntuu olevan lähinnä radiosoittoon tarpeeksi kevyttä Green Day -imitointia tai itsesäälillä kyllästettyä pop punkia, virkistää välillä kuulla myös lähtökohtia kunnioittavaa peruselementteihin riisuttua soittoa. Kantaaottavat sanoitukset? Yksinkertaiset kitarariffit? Nopeat rumpukompit? Kaikki löytyy.
Vaikka Grade 2:n pojat eivät ole vielä läheskään konkareita, on heidän musiikissaan kaikki ainekset olla tämän vuosituhannen vaihtoehtokulttuuri-ikoneja. Levyn kuunneltuaan voi vain nostaa hattua. Bändi on tuonut meille albumin, joka tekee niin vanhemman kuin nuoremman punkkarin iloiseksi.
