Kai-Jorma Lompolojärvi on tapojärveläinen taiteilija, joka tekee musiikkia sekä kuvataidetta. Jonkinlaisen Lappi-eksentrisyyden ympärille profiilinsa rakentavan tekijän musiikki on edellisalbumeilla ollut kohtuullisen vaikeasti kestettävää äkkivääräilyä, eikä sinällään yllätä, että tämän albumin on masteroinut kotimaisen vaikeilurockin suurvisiiri Tuomas Skopa.
Eetterisilta ei onneksi liikoja vaikeile. Se on kauttaaltaan aika akustista, soundeiltaan lofi-karheaa lauluntekijämusiikkia. Referenssejä nousee mieleen paljonkin: varhaiset Ville Leinonen ja Office Building, Pelkkä Väliviiva, Mirel Wagner, jopa vanha Apulanta.
Kuitenkin Kai-Jormalta puuttuu verrokkien omaleimaisuus. Biisinkirjoittamisen taso on aika keskinkertaista – sellaista, jota kuulee open miceissa tai paikallisfestareiden sivulavoilla. Hidastempoiset kappaleet hukkuvat kaikuun, eikä teksteihin pysty juuri keskittymään.
Tunnelmamusiikkina Eetterisilta on onneksi ihan kohtuullista. Kasetin viimeiset kolme kappaletta, Hyeenan nauru, Pieni huone ja Tuutulaulu ovat aivan komeita, koska niistä tulee hetkittäin mieleen Red House Paintersin hidastelukantri. Itse ainakin tervehdin moisen soundin suomalaistamista ilolla: kenties sitä voisi kuulla Kai-Jormalta jatkossa enemmänkin?