Levyarvio: Maratonboogieta tavarajunan horjumattomuudella – Endless Boogie teki raskaan luokan tupla-albumin

Arvio julkaistu Soundissa 11/2021.
Kirjoittanut: Pertti Ojala.

Arvio

Endless Boogie
Admonitions
No Quarter

Levy-yhtiö Matadorin työntekijöiden ja armoitetun levynkeräilijän vuonna 1997 perustamasta harrastebändistä keikkailevaksi ja levyttäväksi kokoonpanoksi kehittynyt Endless Boogie tekee täyttä kunniaa John Lee Hookerin albumilta nappaamalleen nimelle. New Yorkista tulevan yhtyeen viides varsinainen studiolevy saisi jopa maratonboogieihin erikoistuneen Canned Heatin kavahtamaan.

Admonitions on todella raskaan luokan tupla-albumi, jonka tehoajasta puolet kuluu yli 20-minuuttisten The Offenderin ja Jim Tullyn parissa. Edellinen käynnistää levyn tavarajunan horjumattomuudella. Loputtomasti revittelevien kitaroiden ja Paul Majorin möräkän ”laulun” synnyttämää tajuttomuudenvirtaa voisi luulla Creedence Clearwater Revivalin Keep On Chooglin’in kaukaiseksi jälkeläiseksi.

Jim Tully antautuu täydellisimmin jo parilla aiemmalla raidalla aistittujen The Velvet Underground -vaikutteiden vietäväksi. Hitaana jamina alkavaa, mutta puolivälissään kierroksia lisäävää järkälettä on vaikea kuunnella muistelematta White Light/White Heat -albumin Sister Raytä.

Vavisuttavan Admonitionsin viimeisen kymmenminuuttisen täyttää bändin nokkamies Jesper Eklow äärimmäisen minimalistisella kitarantapailullaan.

Lisää luettavaa