M.A. NUMMINEN: Didi Wah Didi

Arvio julkaistu Soundissa 11/2004.
Kirjoittanut: Asko Alanen.
Nummisen uusin hoippuroi toinen jalka undergroundin juoksuhaudassa ja toinen konemusiikin vaihtovirrassa.

Arvio

M.A. NUMMINEN
Didi Wah Didi
Rockadillo

Nummisen uusin hoippuroi toinen jalka undergroundin juoksuhaudassa ja toinen konemusiikin vaihtovirrassa. Maurin ja Pedron Greatest Hits -kiertue perustui tuttuun inhimilliseen ääneen, syntetisaattoreihin, nuorten jazz-musikanttien Olavi Louhivuoren ja Lasse Lindgrenin rytmiryhmään sekä levysahaaja Sane Vuosaran skrätsinkiin. Vanhat yleisönsuosikit saivat uutta kuosia ja seurakseen harvinaisempia lauluja sekä muutaman uutukaisen kipaleen.

Levytys on varauksellisen humoristinen, repaleisen nostalginen ja muutenkin tahattoman hämmentävästi työstetty sessio. Tutuimmat kappaleet eivät välity erityisen inspiroivasti, kuten laiska Rum And Coca-Cola ja hurmattomaksi laantunut tango Naiseni kanssa eduskuntatalon puistossa. Sen sijaan syvemmältä kauhaistut Opiskelijaelämää, Saarijärven Paavo ja Ihmisoikeudet istuvat moderneihin tahdituksiin oikein osuvasti. Älä peräänny! ja Unet tulevat ovat niinikään mielenkiintoisia sanoitusten ja sointujen taiteiluksia. Lopun rento bebop-venäjännös Öin, päivin, öin ja harras Marlene-luenta kohentavat taiteellista nautintoa sangen etevästi. 

Lisää luettavaa