MELODY CLUB: Music Machine

Viiden kauniin pojan Melody Club on piinallisen pinnallista kasaripoppia soittava ruotsalaisyhtye. Onko Per Gessle perustanut bändikoulun vai mistä tällaisia sikiää kuin liukuhihnalta?

Päällisin puolin kaikki on kohdallaan. Miltei jokaisessa kappaleessa on vähintään kiinnostava intro, joka johtaa kompaktiin säkeistöön, joka johtaa vähintään Carlos Valderraman tuuheimmilleen föönätyn tukan kokoiseen kertosäkeeseen. Yksitoista kappaletta selvästi alle 40 minuutissa, silmämeikin tarkistus studion peilistä ja hotellin baariin värikkäitä drinkkejä nauttimaan. Näinkö helppoa on täydellisen popmusiikin tekeminen? Ei todellakaan. Kysykää vaikka Martin Frylta.

Kun Kraftwerk teki roboteilta kuulostamisesta taidetta, oli kyse ainutlaatuisesta vieraantuneisuuden artikuloinnista. Myös Melody Clubin musiikki kuulostaa robottien tekemältä, mutta se johtuu siitä, että yhtyeen laulut eivät kerro mistään eikä sen musiikissa ole henkeä. Ilman yhtä hämmästyttävää täysosumaa levy ei olisi edes kiiltävien kansipapereidensa arvoinen. Tuo täysosuma on Bruce Springsteenin Dancing In The Darkin ja Ramonesin debyyttialbumin naittava Put Your Arms Around Me -ralli, joka sekin on kolmeminuuttisena liian pitkä.