NIRVANA: Nirvana

Arvio julkaistu Soundissa 12/2002.
Kirjoittanut: Tero Alanko.
"Punk rock is freedom", raapusti Kurt Cobain päiväkirjaansa ennen Nevermindin megasuosiota. "Punk rock is dead for me", hän kirjoitti sen jälkeen.

Arvio

NIRVANA
Nirvana
Geffen

"Punk rock is freedom", raapusti Kurt Cobain päiväkirjaansa ennen Nevermindin megasuosiota. "Punk rock is dead for me", hän kirjoitti sen jälkeen. Mitähän mieltä Kurt Cobain olisi ollut tästä joulumarkkinoille tähdätystä ja mahdollisimman sovinnaisen kuvan 90-luvun merkittävimmästä amerikkalaisesta rockyhtyeestä antavasta kokoelmasta?

Nirvana julkaisi lyhyen, mutta kiihkeän elinkaarensa aikana vain kolme studioalbumia: energisen Bleachin (1989), kaikessa onnistuneen Nevermindin (1991) ja tuskaisan In Uteron (1993). On ironista, että niistä ylivoimaisesti suosituimmalla on tuottajan osuus suurin. Ilman Butch Vigin maagista kosketusta Nevermindin kaupallinen menestys olisi saattanut jäädä paljon vaatimattomammaksi. Toki Cobainin biisit olivat sellaisia timantteja ja yhtye sellaisessa vireessä, että jotain merkittävää olisi tapahtunut, vaikka yhtye olisi laitettu studioon levyn takakannessa poseeraavan marakatin kanssa.

Ilmestyessään syyskuussa 1991 Nevermind debytoi Yhdysvaltojen albumilistan 144. sijalla, josta se vähitellen kiipesi ylemmäs ja ylemmäs. Vihdoin jouluviikolla se tyrkkäsi Michael Jacksonin Dangerousin pois listakärjestä. Teko oli ennen kaikkea symbolinen: tuolla hetkellä vaihtoehtoisesta tuli valtavirtaa. Musiikkia enemmän kuin rahaa rakastanut Kurt Cobain näki sietämättömänä kokemaansa tilanteeseen vain yhden ratkaisun ja Nirvanan seuraava albumi olikin kärttyisä ja sulkeutunut In Utero. Keväällä 1994 Cobain teki vielä lopullisemman ratkaisun ja ampui itsensä.

Vain 55-minuuttiseksi jätetyn Nirvana-kokoelman välittämä kuva on musiikin ensiluokkaisuudesta huolimatta pinnallinen ja vääristynyt. Intensiiviseltä esikoisalbumilta on kelpuutettu mukaan vain About A Girl ja In Uterolta on poimittu pelkästään Nevermindilla lanseerattuun pidäteltyjen säkeistöjen ja äänekkäästi purkautuvien kertosäkeiden vaihteluun perustuvia kappaleita. Kaiken huipuksi vereslihainen All Apologies on mukana Unplugged -versiona. Onneksi klassiselta MTV Unplugged In New York -levyltä on älytty ottaa mukaan myös unohtumaton versio Bowien The Man Who Sold The Worldista sekä syvältä kouraiseva tulkinta vanhasta amerikkalaisesta kansanlaulusta Where Did You Sleep Last Night. 

Lisää luettavaa