Sleepy Jacksonin itsevaltias Luke Steele on yksi mielenkiintoisimmista persoonallisuuksista, joita popmusiikki on kuluvalla vuosikymmenellä tuottanut. Miehen häilyvä mielenlaatu, silmiinpistävä pukeutuminen ja julkeat kommentit ovat nostaneet toistuvasti esille vertauksia popin tunnetuimpiin avohoitopotilaisiin – Brian Wilsoniin, Arthur Leehen, Joe Meekiin ja Lee Perryyn. Yhtäläisyydet kahteen ensiksi mainittuun eivät jää pelkästään korvien väliselle osastolle, sillä niitä löytyy runsaasti myös musiikilliselta puolelta.
Lovers-debyytistä Sleepy Jacksonin uutuus eroaa ennen kaikkea tuotantonsa puolesta. Vaikka Sleepy Jacksonin musiikki on aina ollut kaunista, melodista ja hyvin tuotettua, on Personality-levyllä tämä nostettu uuteen potenssiin. Jok’ikinen kappale on tungettu täyteen mahtipontisuutta kaikissa muodoissaan: hartaat enkelikuorot, huippuunsa viritetyt jouset, torvisektiot ja patarummut viestivät paitsi Steelen kunnianhimon kasvamisesta, myös siitä, ettei miehen visioille ole tällä hetkellä yhtyeen sisällä rajoittajaa. Eikä sellaista ihan heti ole näköpiirissäkään, sen on saanut kokea jo toistakymmentä soittoniekkaa, jotka ovat vaihtelevan ajan Steelen matkassa viihtyneet.
Vaikka Personality-levyllä ei mittaa ole kuin reilut neljäkymmentä minuuttia, voi sitä helposti kutsua sisältönsä puolesta järkäleeksi. Hurjasta tavara – ja tunnelastista huolimatta sitä kuunnellessa ei tule ähky olo, vaan jokaiselle kerralle riittää tuoretta nautittavaa – ja vieläpä hyvin pitkäksi aikaa.