Lauantaisoittolista: Artturi Taira ja Shivan Dragn -referenssit

Soundi.fi:n lauantaisoittolistasarja etenee osaan numero 25. Tänään soittolistamestarina toimii Rubikista ja Pariisin Keväästä tuttu, debyyttikeikkansa ensi viikon lauantaina soittavan Shivan Dragn -projektinsa musiikillisia referenssejä esittelevä Artturi Taira.

Taira tarttuu haastavaan tehtävään: hän pyrkii kuvailemaan Shivan Dragnin musiikkia vaikuttajiensa kautta.

Syksyllä käynnistyneessä juttusarjassa omat soittolistansa ovat tehneet aiemmin muun muassa Yona, Pariisin Kevään Arto Tuunela ja Ilari Kivelä, veljensä keikkakokoonpanosta tuttu Ville Kela, Don Johnson Big Band -nokkamies Tommy Lindgren, Damn Seagulls -laulaja Lauri Eloranta, soittolistallaan kuubalaistunnelmiin vienyt Suvi Isotalo, Death Hawks -keulahahmo Teemu Markkula, Lemonator-solisti Lasse Kurki, oppivuosiensa äänimaisemaan tutustuttanut Olavi Uusivirta, Von Hertzen Brothers -kitaristi Kie von Hertzen, hevimieltymyksiinsä opastanut Egotripin Knipi, Magenta Skycode- ja PMMP-yhteyksistä tuttu Jori Sjöroos, suomipopdebytantit Salla ja Miro, laulaja-laulantekijätulokas Milla Rumi sekä ruotsalaisyhtye Weeping Willowsin Magnus ja Anders.

Tervetuloa matkalle Shivan Dragnin sielunmaisemaan!

(Kuva: Noora Isoeskeli)

Lauantaisoittolista #25:

Artturi Taira ja Shivan Dragn -referenssit

Tämä soittolista on yritys kuvailla Shivan Dragnin musiikkia referenssien kautta. Metsäänhän se väistämättä menee, sen verran mielikuva- ja “toivotaan, toivotaan” -sektoreilla liikutaan. Lopulta varmaan ihan hyvä niin. Jotain lienee silti tarttunut tajuntaan − lopun ainoastaan haluaisin tarttuvan. Biisit satunnaisessa järjestyksessä. Kokeile ihmeessä, nähdään Kuudennella Linjalla 17. toukokuuta.”


Aphex Twin − Tha

”Olen aina pitänyt tätä jonkinlaisena turvapaikkana Richard David Jamesin burstaavan tykitteen keskellä. Mielestäni yksi herran parhaita biisejä. Hyvyyskylpy ja ajaton klassikko. Miehen itsensäkin myöntämät Satie-vaikutteet hienosti esillä. Varmasti myös sativa-.”

 

Nirvana − School

”Upea sävellys, upea tulkinta, kompaktia alkuvoimaa, energiaa. Rockhistorian mahtavin ääni.”

 

Boards Of Canada − 1969 

”Ei yhtyeen kirkkain helmi, mutta tunnustan: tämä biisi sisältää suuren määrän yksittäisiä elementtejä, joita olen urani varrella yrittänyt varastaa, toki hieman muunnellen. Kun BoC:n toinen täyspitkä Geogaddi ilmestyi, asuin Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiön asunnossa Kumpulassa. Olen täysin rehellinen sanoessani, etten noin kolmeen kuukauteen kuunnellut mitään muuta. Siitä tuntuu olevan ikuisuus. Siitä ON melkein ikuisuus.

Tätä ennen kuuntelimme usein veljesten edellistä levyä Music Has The Right To Children ajellessamme ystäväni Laurin kanssa Espoosta Helsinkiin. Silloin mietimme, julkaisevatko enää koskaan uutta täyspitkää. Sitten tuli GeogaddiMuistan ostohetken. Oli aamupäivä, jota olin odottanut. Ja kylmä. Stupido Shop oli vielä Roballa, lipan alla. Valittavissa oli myös kalliimpi editio taitetuilla kansilla. Nuukailin. Mutta! Sain julisteen: Boards Of Canada, Geogaddi, new album, 18.02.02. Se on tälläkin hetkellä olohuoneemme seinällä, kehystettynä.”

 

John Maus − Quantum Leap

”Vääränlainen tuotanto olisi saattanut höylätä tästä kaiken olennaisen. Seikka, johon samaistun voimakkaasti.”

 

Laurel Halo − Airsick

”Yllätti ilmestyessään takavasemmalta, vaikka ep:nsä antoivatkin odottaa paljon. Kuuntelin aikanaan runsaasti, palaan edelleen säännöllisesti. Pidän myös tuotannosta: kuivahko, kerroksittainen ja ajoittain symmetrisissä harmonioissa purjehtiva laulu kelluu kaiken keskellä. Pientä suurta musiikkia.

Iso osa muustakin Hyperdub-lafkan matskusta putoaa. Käyttämässäni Akain uudessa i-MPC:ssä on muuten Hyperdub-niminen presetpankki, kolmekin. Niihin sisällytetyt soundit ovat kyseenalaisia. Halutessaan voi toki luottaa − tässä tapauksessa hieman mukaillen − niin sanottuun Prince-metodiin: osta uusi ja ajankohtainen syntsa ja käytä presetejä. En luottaisi.”

”Halutessaan voi toki luottaa niin sanottuun Prince-metodiin. En luottaisi.”                                                                             – Artturi Taira

 

Jaakko Eino Kalevi − No End

Jaakko Eino Kalevin viimeaikaisissa töissä on ollut merkityksellinen, ajattoman viattomuuden tunnelma. Siis ihan siihen pisteeseen asti, että vähän kuumottaa. Viattomuutta Heavenly Creatures -mielessä?


The Smashing Pumpkins − 1979

”Riemastuttava. Ei, yksi parhaista. Aina saatavilla, ei enää tarvitse edes kuunnella.”

 

Erik Satie − Ogives 1−4

”Ikisuosikki. Pysäyttävää kuljetusta. Uskon − tätä en voi todistaa − myös toisen ikisuosikkini Pekka Pohjolan kuunnelleen tätä. Kuunnellaan aina sarjana. Ja Aldo Ciccolinin esittämänä. Jokaisella toki omansa, mutta Aldo on mun Satie-tulkki. Olen yrittänyt muitakin, mutta A.C. vie voiton. Tämän sisällyttäminen listaan on ehkä hieman kyseenalaista. Siinä se nyt kuitenkin on. Henkilökohtaisesti suunnattoman tärkeä.

 

My Bloody Valentine − Touched

”Kerrokset, meteli, harmonia. Kaaos hellii. Elän siitä.”

 

John Coltrane − The Father And The Son And The Holy Ghost

Trane seuraa minua aina, olen hyväksynyt sen. Tavallaan aika lohduttava tunne. Ehdottomasti edustetuin ja varmasti yksi kuunnelluimpia artisteja levyhyllyssäni. Tällä raidalla mukana myös Pharoah Sanders. Shivan Dragnin musa ei ehkä ole jazzia, mutta olen ollut innoissani siitä, miten helppoa tällaisen 1−3 soittajan sähköisen, rytmipainotteisen livesetupin yhteyteen on tuoda välillä rankastikin “ulos” ajautuvaa improvisaatiota.

Olen kaivannut sitä  mind you, sen toteuttaminen lavalla saattaa olla haastavaa, mikäli kyseessä on vaikkapa livemuodossaan kahdeksanhenkiseksi kasvanut rockyhtye, jonka biisit enemmän tai vähemmän nojaavat ennalta sovittuihin rakenteisiin.

 

The Knife − The Captain

”Hiipivää hyytävyyttä. Kun etuhampaat juurineen ovat jo turtuneet jäätelöön, on pakko haukata lisää.”

 

Talking Heads − Born Under Punches (The Heat Goes On)

”Komppisektio. Imu. Tekstuuri ja detaljirikkaus. Byrnen tajunnanvirta. Eno. Niin sanotusti lähtee.”

”Born Under Punches niin sanotusti LÄHTEE.”                                                                  – Artturi Taira

 

The Beloved − Sweet Harmony

”Video oli ilmestyessään shokki nuorelle pojalle. Äännettiin kuten kirjoitetaan: BELOVED (paino ensimmäisellä tavulla). Biisissä oli jo silloin outoa tenhoa. Outous on ehkä karissut, tenho voimistunut. M83:n Anthony Gonzalez rippasi “väliosan” kaaren fonisooloineen (viittä vaille myös harmonioineen) keskiöisen kaupunkinsa outroksi. Hieno viittaus. Mutta tämä on parempi.”

 

M. Geddes Gengras, Sun Araw & The Congos − Sunshine

”Kaiku, tila, aallot, kestopesu. Sukupolvien silta. Kirkas, selkeä sumu. Tulevaisuuden Fisherman. Tutustu myös tahojen omiin tekemisiin.”

(Toim. huom.: kappaletta ei löydy Spotifystä, mutta käy kuuntelemassa se täällä.)

 

Autechre − 444

”Minua on aina viehättänyt Autechrea repivä ristiriita: kylmyys, kliinisyys ja teknisyys kohtaavat syvän sielukkuuden ja koskettavuuden. Kuten tämä debyytti-lp:n biisikin osoittaa. Sisältää samalla ihan saatanasti enemmän sielua kuin jokin muovinen nykyretrosoul. Tihentyvän haikkasykkeen (1:19!!) minussa aiheuttamaa “kaikki on mahdollista” -tunnetta olen yrittänyt siirtää omiin tekemisiini.”

 

Oneohtrix Point Never − Power of Persuasion

”Daniel Lopatin, tuo The Legend of Zeldan (Nintendo, tietysti) ja analogisyntetisaattori Juno-60:n ystävä. Minä, hänen musiikkinsa rakastaja. Fiilaan todella paljon myös miehen fabrikoimia vaporwave-koosteita, joista YouTube tietää enemmän. Uusimmalla levylläänhän (jolta tämä kappale ei ole) mies liikkuu ajoittain ihan GlassReichRiley-osastolla. Mikä ihana osasto.”

 

Primal Scream − Kill All Hippies

”Jatkojen ikisuosikki. Vittu. Mikä. Meno.”

”Kill All Hippies, jatkojen ikisuosikki. Vittu. Mikä. Meno.”                                                                              – Artturi Taira

 

Animal Collective − Purple Bottle

”Erityisesti live-luennat aiheesta. Viimeisin levyistään tuntuu hieman labrassa tehdyltä. Ehkä en vain tutustunut tarpeeksi. Ihan sama: Feels oli ja on oma suosikkini.”

 

Venetian Snares − Breakfast Time For Baboons

”Vähän samankaltaista vallattomuutta kuin alkuaikojen Mouse On Marsissa. Potenssiin kolme. Mies pitää ilmeisesti kissoista. Ja kissathan pitävät hiiristä. Ympyrä sulkeutuu.”

 

”Lopputerveiseni Soundin lukijoille, miksei muillekin: MUSA ON AIKA SIISTI JUTTU HEI! Ei mee pois muodista ihan heti. Toivoakseni.”

 

* * * * *

 

Shivan Dragn soittaa debyyttikeikkansa Helsingissä, Kuudennella Linjalla lauantaina 17. toukokuuta.