Popgeenin piilevät vaikutukset – Syd Arthur vie psykedeelistä viestiä eteenpäin nuorekkaasti

Syd Arthur
Apricity
Caroline

Jokaisen progepään sydämessä läikähtää lämpö Syd Arthur -yhtyeen taustatietoja silmäillessä. Nelikko tulee Canterburysta eli tarunhohtoisesta progekaupungista, Caravanin ja Soft Machinen tantereilta. Magillin veljessarjan osaamisen varaan rakennettu kvartetti vie kotikontujen hapokkaan melodista viestiä eteenpäin nuorekkaan reippaasti. Syd Arthur osaa olla tuupertumatta menneisyyden alle hieman ruotsalaisen Dungenin tapaan.

Nuorten miesten jatsikkaasti keinuvassa progeilussa on lukuisia tuttuja tyylillisiä maamerkkejä. Folkin, jazzin ja psykedelian muodostama perusta on tuttu ja testattu. Onneksi sanottavaa löytyy retroturvakehikon ulkopuolellakin. Levyhyllyn rajat eivät muodosta neljänteen albumiinsa ehtineen Syd Arthurin maailman rajoja. Apricity osoittaa, että paras ja yksinkertaisin tapa tehdä kiinnostavaa ja tässä ajassa relevanttia musiikkia perinneaineksista on kirjoittaa hyviä kappaleita.

Josh Magillin ääni on todella vangitseva ja yhtyeen melodioissa on magneettista imua. Peribrittiläinen popgeeni on tärkein ässä Syd Arthurin hihassa. Jos orkesterilla olisi pokeria yhdistää kappalemateriaalinsa radikaalimpaan muoto- ja tuotantoajatteluun hieman Tame Impalan tapaan, lopputulos olisi vielä päräyttävämpi.