Demoefekti 3/2017

Tämän viikon Demoefektissä ANIG, Kaamos-Ville, The Rivet ja Poor Fellas.

ANIG

ANIG

ANIGin electro popin soundit ovat raskaat ja dramaattiset, tuoden mieleen Fever Rayn ja Zola Jesusin kaltaisia artisteja. Laulajan herkkä ääni tuo hienoa kontrastia rankempiin taustoihin. Suojelusenkeli luo erittäin toimivasti salaperäistä tunnelmaa ja on kaunis biisi. Kappale on erittäin ammattimaisesti sovitettu ja tuotettu, mutta ei silti mitään mittatilaustyötä. Esimerkiksi loppupuolen nineinchnailsmaiset kitarat ovat erikoisempi ratkaisu. ANIGin kokeilunhalu ja itseluottamus nostavat sen muiden vastaavien orkesterien yläpuolelle. Viikon paras.

facebook.com/anigband

KAAMOS-VILLE

Niin Kaamos-Villen suomiräpin taustat kuin hänen ulosantinsakin ovat poikkeuksellisen kovaa laatua. Simppelit biitit tuovat mieleen Eminemin ensimmäisen levyn ja Villen vokalisointi on joustavaa ja monipuolista. Mistään pakkomieleisestä riimittelystä ei ole kyse vaan sekä sanoitukset että puhelaulu kietoutuvat biitin ympärille todella taitavasti ja luonnollisen kuuloisesti. Kaamos-Villellä on hyvä ääni, hyvät sanoitukset ja hyvät sävellykset. Biisissä on surumielinen tunnelma, mutta rivien välistä paistava toivo estää sitä pääsemään masentavaksi.

facebook.com/kaamosville

THE RIVET

Lappeenrannan The Rivet soittaa suoraviivaista hard rockia. Soundit ovat analogisen pehmeät, tasapainoiset ja tuhdit. Riffit ovat pelkistettyjä ja erittäin toimivia. Laulajan ääni on musiikkiin hyvin sopiva. Ainoa miinus tulee biisin melodiattomasta kertosäkeestä. Se ei nosta energiatasoa eikä ole erityisen muistettava. The Rivetin retro rock kuitenkin kuulostaa virkistävän tuoreelta ja bändi soittaa hyvin. Kertosäkeeseen toivoisi vähän enemmän pop-koukkua, mutta näinkin My Generationia kuuntelee mielellään.

facebook.com/rivetyhtye

POOR FELLAS

Savonlinnan Poor Fellas soittaa retroa rock ’n’ rollia. On My Feet on hyvä sävellys, joskin sanoituksissa käytetään vähän soveltavampaa kielioppia. Laulajan countryhenkinen ääni sopii biisiin hyvin. Sointukuluiltaan kappale on oivaltava, mutta chuckberrymäisiin riffeihin ei ole onnistuttu tuomaan mitään uutta väriä. Soundit ovat jotenkin laihat ja ehkä musiikkityyliin nähden liian digitaaliset. Soitto on osaavaa, mutta ei erityisen rokkaavaa. Toteutuksessa olisi siis vielä hiomista, mutta biisi on oikein hyvä ja siitähän tässä pääasiassa on kyse.

facebook.com/PoorFellas


Soundin Demoefektissä nostetaan joka toinen viikko esiin muutama kiinnostavin demo. Demosetänä toimii Nuutti Heiskala.
Ohjeet demojen lähettämiseen löytyvät täältä.