Arvio: Avalon Emersonin melankoliassa on toiveikkaita ja hyväksyviä sävyjä – Written into Change soi kauniisti ja hymyilyttää

Albumi sopii kuulijoille, jotka kaipaavat haikeaa mutta liikkeessä pysyvää unipoppia-
Arvio julkaistu Soundissa 3/2026.
Kirjoittanut: Venla Rouhiainen.

Arvio

Avalon Emerson & The Charm
Written into Changes
Dead Oceans

Yhdysvaltalaisen tuottaja-dj:n Avalon Emersonin ja yhtyeensä toinen albumi sisältää kuplivaa, futuristista ja levottoman lempeästi sykkivää dreampoppaus­ta, joka nykii eri suuntiin mutta pitää tiukasti otteessaan.

Written into Changes on selvästi kohosteisempi ja popimpi kuin kolmen vuoden takainen edeltäjän­sä. Tarttumapintaa on enemmän, ja särö pilkahtelee juuri oikeissa kohdissa ilman että unenomainen kirkkaus katoaa.

Tällä kertaa soundi ei leijaile unihiekassa vaan yskii groovepölyä. Melankoliassa on toiveikkaita ja hy­väksyviä sävyjä: se, mitä ei koskaan saanut, ei ole menetyskään. Albumi haluaa liikuttaa – ja myös liikkuu. Rummut keräävät poljentoa, kitarat helisevät ja syntikat välkkyvät hil­peästi 1980–90-lukujen elektroni­sessa kajossa.

Singlet Eden, Jupiter and Mars ja nimibiisi ovat lähes täysosumia. Levyn kappaleet ovat yhtä aikaa tunteikkaita ja leikkisiä, groove kul­kee tasaisesti eikä tyhjäkäyntiä ole. Soundi viehättää varmasti Cocteau Twinsin, The Sundaysin ja Beach Housen kuulijoita.

Written into Changes sopii kuulijoille, jotka kaipaavat haikeaa mutta liikkeessä pysyvää unipoppia: melodista, hienovaraisesti kokeile­vaa ja tunnetta kaihtamatonta. Se soi kauniisti ja hymyilyttää. Neljän tähden arvoinen kokonaisuus, jo­hon on helppo upota yhä uudel­leen.