Demoefekti 49/2018

The Surfers

Tällä viikolla Demoefektissä The Surfers, Dead Loss, Kake Karisson ja The Ghost I've Become.

THE SURFERS

Joy Divisionista ja 90-luvun amerikkalaisesta post hardcoresta vaikutteita ottava The Surfers soittaa pelkistettyä alternative rockia. Riffit ja kompit ovat todella simppeleitä ja monotonisia, mutta ne soitetaan hyvin ja hyvillä soundeilla. Sävellys ja sanoitus ovat ihan ok tasoa, mutta Rebornissa ei kuitenkaan ole riittävästi ideaa luomaan joydivisionmaista hypnoottista tunnelmaa ja monotonisuus alkaa biisin viiden minuuttin aikana tuntua monotoniselta. Minimalismi on vaikea taiteenlaji. The Surfers on erittäin lupaava yhtye, mutta vielä sävelkynää pitäisi teroittaa.

facebook.com/thesurfersband

DEAD LOSS

Dead Lossin thrash-henkinen mättö lähtee liikkeelle napakasti soitetuilla ja iskevillä riffeillä. Soundit tuovat mieleen 80-luvun jenkkimetallin. On vaikea sanoa onko äänimaailma tietoinen valinta vai eikö bändillä vain ole ollut käytössä moderneinta studioteknologiaa. Deathin klassikkolevyjen tyylinen basso on kyllä nykypäivänä tervetullut poikkeus, mutta kokonaisuudessaan soundit saisivat olla tuhdimmat. Soitto ja riffit ovat kovaa laatua, mutta sävellystä pitäisi vielä tiukentaa ja laulajan ilmaisu menee vähän liikaa laidasta laitaan ilman minkäänlaista logiikkaa.

facebook.com/DeadLossBand

KAKE KARISSON

Rovaniemen Kake Karisson kertoo saatekirjeessään, että hänen Soihtu-biisinsä valittiin Suomen paralympialaisjoukkueen viralliseksi kisabiisiksi Etelä-Korean talviparalympialaisiin. Sen voi hyvin Saa Mitä Haluat -kappaleenkin perusteella uskoa, sillä biisissä on paljon positiivista energiaa ja kuuntelijaa kannustava viesti. Tyylilajina on cheekmainen popin ja hip hopin yhdistelmä. Räppäys on pätevää, mutta ei kovin kiinnostavaa. Biisikin on melodisesti ja rakenteellisesti hyvin toimiva, mutta ei erityisen omaperäinen. Ainoastaan soundit saisivat olla ammattimaisemmat.

facebook.com/kakekarisson

THE GHOST I’VE BECOME

Oulun The Ghost I’ve Become soittaa esimerkiksi Katatoniaan verrattavaa melodista ja melankolista metallia. Yearn on melkein 9-minuuttinen biisi, eikä siinä ole suurempia melodisia tai dynaamisia muutoksia. Kappale nojaa vahvasti sanoituksiinsa mielenkiinnon ylläpitämiseksi. Valitettavasti sanoitukset eivät ole kovin hyvät tai omaperäiset. Soitto ja laulu ovat hyvää tasoa eikä soundeissakaan ole moittimista. Teknisesti erittäin hyvin tehtyä musiikkia, mutta harva satunnainen kuuntelija varmaan jaksaa biisiä loppuun asti kuunnella.

facebook.com/officialTGIB


Soundin Demoefektissä nostetaan joka toinen viikko esiin muutama kiinnostavin demo. Demosetänä toimii Nuutti Heiskala.
Ohjeet demojen lähettämiseen löytyvät täältä.