”Sä oot niin ihastuttava. Mä oon niin ttrr, niin ttrr” – Paperi T avaa Venaattrr-kappaleensa anatomiaa

Paperi T Sidewaysissa kesällä 2018. Kuva: Tiia Nyholm

Erään laulun anatomia -sarjassa puretaan ajankohtaiset laulut atomeiksi. Tällä kertaa vuorossa Paperi T:n Venaattrr.

Paperi T: Venaattrr (3:43)
Sävellys: Juuso Malin ja Sandra Tervonen
Sanoitus: Henri Pulkkinen ja Eevil Stöö
Sovitus: Henri Pulkkinen, Juuso Malin, Sandra Tervonen, Eevil Stöö ja Sanni Kurkisuo
Julkaistu: 15.6.2018 albumilla Kaikki on hyvin

Edesmenneen Ruger Hauerin riveistäkin tunnettu Paperi T, oikealta nimeltään Henri Pulkkinen, murtautui kolme vuotta sitten julkaistulla Malarian pelko -soolodebyytillään kertaheitolla myös hiphopia normaalisti kuluttamattoman kansanosan tietoisuuteen. Useita pursuilleita festarikeikkoja ja yhtä Teosto-palkintoa myöhemmin mies on takaisin valokeilassa tuomisenaan uusi pitkäsoitto nimeltä Kaikki on hyvin. Käsittelyssämme on albumin kummallisesti nimetty avausraita Venaattrr.

– Kaikista levyistä, joita oon ollut tekemässä, tää on se, jonka suhteen visio on pysynyt muuttumattomimpana ensiajatuksista lopputulokseen asti. Alkuperäisenä työnimenä oli tiettyä ahdistavan möykkymäistä yleistunnelmaa kuvaava Ttrr, mutta Ttrristä puhuminen esimerkiksi näin haastatteluissa olisi ollut hieman haastavaa.

Uuden Paperi T -materiaalin työstämisen Pulkkinen aloitti konkreettisesti kesällä 2017, mutta ajatus Malarian pelko -aikaisen kertojahahmon evoluutiosta alkoi hautua jo varhain:

– Jo ennen kuin Malarian pelko oli ilmestynyt, aloin miettiä mitä haluan tyylistäni säilyttää ja mitä ehkä en. Aggressiivinen räppäykseni oli tietyllä tavalla ylhäältä alas suuntautuvaa ja päädyin siihen, että tulevat tekstit saisivat olla enemmän auki suhteessa itsen ulkopuoliseen maailmaan. Yhdeksi isoksi alateemaksi koko Kaikki on hyvin -levylle muodostui lopulta oman itsen ja tekijyyden käsittely.

– Pohdiskellaan sitä, kuka sä saat olla, kuka voit olla ja niin edelleen. Nimikkoraita ja Venaattrr oli ekat biisit, jotka kirjoitin.

”Oma huumorintajuni vinkkasi, että se, että Sanni hokisi tässä yhtä lausetta olisi just se juttu. Halusin ikään kuin tuhlata Sanni-featin.”

Venaattrr-biitistä vastaa Paperi T:n hoviduon maineessa oleva Femme En Fourrure, josta tavoittamamme Juuso Malin muistaa synnytysprosessista seuraavaa:

– Sandra (kaksikon toinen puolisko Tervonen), Henri ja minä kuunnellaan kaikki paljon monenlaista musaa ja pallotellaan ideoita jatkuvasti. Tässä keskiöön nousi halu tuoda ilmi, miten paljon rakastetaan 90-luvun itärannikon hiphopia. Lisättiin mukaan myös ripaus 80-luvun alun Vangelis-fantasiaa.

– Monesti Sandran kanssa lähdetään koettamaan jotain itsellemme täysin uutta sillä ajatuksella, että siitä voi tulla joko tosi hyvää tai tosi huonoa. Henri on usein valikoinut tuotannostamme itselleen ne aihiot, jotka omiin korviimme ovat kuulostaneet nopeimmin ja huonoimmin tehdyiltä.

Ja Henrillä on syynsä:

– Kanye Westin My Beautiful Dark Twisted Fantasy (2010) ja Thom Yorken The Eraser (2006) oli mulle ehkä selkeimmin tän levyn kanssa mielessä olleet referenssit. Fantasyssa on vitusti kaikkea ja Eraserista tulee olo, että jäbä on istunut läppäri sylissä. Venaattrrissa Kanye-fiilistä on ehkä eniten, ja vaikka kun puhuin tuosta enemmän auki olemisesta, niin se aukeneminen tapahtuu, tai sen on tarkoitus tapahtua hiljalleen, kappale kappaleelta, kertojan pään sisällä. Tässä äänessä on vielä se Malarian pelon tyyppi, joka oireilee, kipuilee ja yrittää jäsentää toisen ihmisen poistumisen aikaansaamia ja niitä muita itsen ympäriltä puskevia paineita ja odotuksia. Joka pelkää.

– Tyylillisesti Venaattrr on varmaan eniten kiinni siinä, mitä ihmiset saattavat olettaa ja toivoa Paperi T:ltä ja mitä ne siinä ehkä vihaa. Sanoman tasolla kysytään, että no miks ihmeessä sä et vaan ole se unelmaversio itsestäs – että mikä vittu sua estää? Mitä sä venaat?

”Ulkopuolisena äänenä” Venaattrrilla kuullaan Sannia, suhteellisen minimaaliselta tuntuvassa roolissa.

– Tein featin Sannin Oo se kun oot -biisissä (2016) ja Sanni sanoi silloin, että saan soittaa, kun tarvitsen vastapalvelusta. Oma huumorintajuni vinkkasi, että se, että Sanni hokisi tässä yhtä lausetta olisi just se juttu. Halusin ikään kuin tuhlata Sannifeatin. Ajattelin, että Sanni hiffaisi homman jujun ja niin se hiffasikin.

Kappaleen loppumetreillä kuullaan myös Eevil Stöön pitämä ”motivaatiopuhe”.

– Stööltä pyysin mahdollisimman latteaa ja geneeristä valmentajasaarnaa ja sain just sen mitä tilasin heti ensimmäisessä postissa.

Mitä hengentuotteiden purkittamiseen tulee, Pulkkinen toteaa, ettei ole studioeläin.

– Mä kirjoitan aina yksin ja studioon tullessani tuun sinne vetämään ne valmiit jutut. Kyllä mä siitä suorittamispuolesta otan vastaan palautetta, mielipiteitä ja ehdotuksia, usein niitä kysynkin. Mutta kun hommat on purkissa, lähden mieluiten menemään.

Teksti: Eero Tarmo
Julkaistu alun perin Soundissa 6/2018