Ah, niitä aikoja kultareunaisia, jolloin rocktapahtumissa pääesiintyjä kapusi lauteille puolen yön tuolla puolen. Lauteet lämmitelleen ruotsalaisen Avatarin räimiminen olisi kiinnostanut, mutta kaappikello kumautti kahdeksan lyöntiään liian aikaisin. Akateemiset velvoitteet pitivät ajatukset vielä kaukana rockin riemusta. Näin siitäkin huolimatta, että yleisnero Leonardo da Vinci tiesi varoittaa: "Niin kuin ruokahalutta syöminen vahingoittaa terveyttä, myös innoton opiskelu pilaa muistin niin, ettei se enää osaa säilyttää oppimaansa”.
Reilua tuntia myöhemmin Pakkahuoneen lavan ja turva-aidan välissä keikan alkua odotellessani en tuntenut oloani perin juurin innostuneeksi – vaan jälleen kerran todisti rock’n’roll puhdistavan voimansa. Hardcore Superstar avasi keikkansa mielettömällä energialla. Sadistic Girls vei apatian mennessään ensisoinnuistaan lähtien. Paskalla kameran objektiivilla oli täysi työ taltioida vikkeläliikkeisiä rokkareita.
Seuraavaksi suomalaisen järjestysmiehen rakkauden anatomiaa tulkitsi tutun näköinen rastapää. Kyllä, Anatomian Anttihan se rykäisi vallan uskottavan imitaation Guestlist-biisin introsta. Myöhäisheränneenä Hardcore Superstarin ystävänä en pannut pahaksi setin painottumista uusimman Split Your Lips -studioalbumin ympärille. Vanhemman koulukunnan fanit voivat olla muuta mieltä, mutta yhtyeen nykyinen keikkakunto ei jätä jossiteltavaa. Murhaavan tarttuvat biisit soitetaan huikealla intensiteetillä. Jocke Berg on karismaattinen johtohahmo, mutta eivät muut jäsenet jää statistin osaa. Vauhtia riittää ja soitto on tiukkaa. Ennen kaikkea HC:n Superstaroilla on hallussa viihdyttämisen jalo taito.
Vaikka yhtyeellä on käsissään draaman kaaren rakennuspalikat, mahtui Tampereen iltaan muutama hutikin. Sen verran siirappiseksi yltyi Jocke yleisönkosiskelussaan, että petti pokka jopa paitakojulla päivystäneellä Avatarin laulajalla. Keikka olisi saanut arvoisensa lopetuksen, mikäli encore olisi jätetty väliin. Varsinaisen setin lopetus yleisön huudatuksen jälkeiseen muutamaan sointuun ja rummun iskuun olisi ollut tyylikästä. Kiitos, kumarrus ja pihalle.
Vaan ei tällä kertaa, jävla! Last Call For Alcoholin aikana alkanut yleisön keruu lavalle kesti ja kesti, kunnes muuttui vaivaannuttavaksi. Episodin jälkeen tuutattu Moonshine ei enää jaksanut säväyttää.
16.12.2011 Pakkahuone, Tampere
TEKSTI JA KUVAT: Juha Leveelä
(Helsingin keikalla kohteliaan suomalaisportsarin roolin hoiteli Jussi 69. Kuten alta näkyy.)