Oulusta Helsinkiin aikanaan siirtynyt Heta Narkaus on käynyt pitkän tien esikoisalbuminsa julkaisevaksi lauluntekijäksi. Liian ohutta ilmaa -levyllä yhteistyökumppanina on muun muassa Color Dolorista tuttu Nicolas ”Leissi” Rehn. Artisti haluaa määritellä musiikkinsa dream popiksi, ja kyllähän nämä hauraat laulut leijuvatkin kuulokuvassa lähes pysähtyneen hitaina.
Raukeat biitit, synteettiset äänet ja Narkauksen poissaolevat vokaalit sulautuvat yhteen lääkekoomaiseksi yleistunnelmaksi. Sitä määrittäväksi tekijäksi on pakko tulkita syvä depressio, joka saa sanallisen ilmaisun artistin lähestyessä perinteisempää singer-songwriter -kirjoittamista, kuten Miten valtava ääni -biisissä. Siinäkin folk-poppailun estetiikka on rikottu hajoamaan sotkuiseen yksiöhuoneeseen, kunnes jäljelle jää vain itsensä kanssa riitelevää ääntä, josta Narkaus ei tunnu saavan otetta sen enempää kuin kuulijakaan.
Liian ohutta ilmaa on kunnianhimoinen levy, mutta kaipaisi lisää fokusta ja enemmän kiinnekohtia maailmaan. Nyt se alkaa helposti nukuttaa, mikä tosin taitaa olla Narkauksen yksi tarkoituskin. Lisäksi debyytti sulautuu turhan helposti nykypäivän indiekulttuurin yleiseen vereslihaisuuteen ja unohtuu sen sekaan.