THE AUTEURS: How I Learned To Love The Bootboys

The Auteursin neljännellä albumilla yhtyeen riepoteltavana on 70-luku. The Auteursin edellinen levy After Murder Park ilmestyi 1995 ja sen jälkeen kitaristi/laulaja/biisintekijä Luke Haines on luotsannut kauppoihin Baader Meinhof – ja Black Box Recorder -nimisten The Auteursia poliittisempien projektien piikikkäät kokopitkät.
The Auteursin kaksi ensimmäistä kiekkoa (New Wave ja Now I'm A Cowboy) olivat nukkavieruja ja kauniita, mutta myös teräviä ja tuolloin nousussa ollutta britpop-liikettä avoimesti halveksineita albumeita. Koska sekä media että yleisö kuitenkin olivat kiinnostuneempia Blurin ja Oasisin välisestä sodasta, soi The Auteurs After Murder Parkilla selvästi kahta ensimmäistä albumia kuivempana ja kitkerämpänä. James Banburyn soittama sello on kuitenkin värittänyt kvartetin sointia jokaisella levyllä, ja tekee niin edelleenkin.
The Auteurs ei petä How I Learned To Love The Bootboysillakaan. Sugar Baby Lovea lainaava glam punk -pala The Rubettes on vuoden parhaita singlebiisejä, Lights Outilla yhtye palaa hetkeksi kahden ensimmäisen levyn romanttisiin tunnelmiin ja Haines jaksaa edelleen silata sanottavansa vallan hämmästyttävällä melodisuudella. Kuten hän itse Future Generationin tekstissä vihjaa, vielä joskus kuusi hienoa levyä kuudessa vuodessa kirjoittanut The Auteurs -maestro julistetaan neroksi.