THE BOOKS: Lost And Safe

Arvio julkaistu Soundissa 03/2005.
Kirjoittanut: Tero Alanko.
Sanotaan, että hyvä biisi on aina hyvä biisi. Ehkä niin, mutta hyväkin biisi on helppo pilata huonolla toteutuksella.

Arvio

THE BOOKS
Lost And Safe
Tomlab

Sanotaan, että hyvä biisi on aina hyvä biisi. Ehkä niin, mutta hyväkin biisi on helppo pilata huonolla toteutuksella.

The Booksin biisit eivät ole erityisen hyviä, mutta Lost And Safe on silti erittäin kiinnostava ja virkistävä levy. Se on sitä paljolti toteutustapansa takia, elektroakustisiksi kollaaseiksi kai tällaisia kappaleita tulisi kutsua. Jo levyn laptop-rytmien ja raikkaan instrumentaation (akustinen kitara, sello, mandoliini, klavinetti ja niin edelleen) muodostama muhennos on hyvin maittava, mutta ainutlaatuista Paul de Jongin ja Nick Zammuton musiikista tulee Yhdysvaltojen itärannikon kirpputoreilta kerätyn audiokirjaston ansiosta.

Vaikka Lost And Safe on hyvin tekstipainotteinen levy, se ei ole varsinaisesti narratiivinen. Zammuton laulamat rivit ja ties mistä löytökaseteilta leikellyt puhepätkät pikemmin luovat vaikutelmia kuin kertovat selkeitä tarinoita. Kuka kumma on esimerkiksi An Animated Description Of Mr. Maps -kappaleen 42-vuotias kiharatukkainen mies?

Modernin ja menneen monella tasolla yhdistävä albumi on mitä aidointa americanaa, kuin rinnasteinen Paul Austerin toimittamille tositarinoille. Se tarjoaa pirstaleisia ja vääntyneitä välähdyksiä amerikkalaisesta elämänmenosta. Ja aivan kuin "oikea" maailma, se muuttuu koko ajan. 

Lisää luettavaa