COLLAPSE UNDER THE EMPIRE: Shoulders & Giants

Arvio julkaistu Soundissa 10/2011.
Kirjoittanut: Petri Silas.

Moni on myrskyisän horisontin levynsä kanteen musiikkinsa kuvaksi valinnut, mutta harva on ladannut sävelmiinsä meren ja taivaan raivoa, uhkaa ja tyrskyjä yhtä hyvin kuin hampurilainen Collapse Under The Empire.

Arvio

COLLAPSE UNDER THE EMPIRE
Shoulders & Giants
Sister Jack

Moni on myrskyisän horisontin levynsä kanteen musiikkinsa kuvaksi valinnut, mutta harva on ladannut sävelmiinsä meren ja taivaan raivoa, uhkaa ja tyrskyjä yhtä hyvin kuin hampurilainen Collapse Under The Empire. Tällä otsikolla instrumentaalista musiikkiaan tekevät Chris Burda ja Martin Grimm taitavat postrockin, ambientin, doomin ja elektronisen musiikin yhdistämisen suvereenisti.

Albumin kymmeneen raitaan on pakattu teema, joka käsittelee ihmisyyttä ja sitä, miten ihanteisiin uskominen on auttanut meistä monia eteenpäin. Tunnelmaltaan Shoulders & Giantsin musiikki on tosin useimmiten niin synkkää, miinusmerkkistä ja kolkkoa, että toivoa saa tosissaan hakea, eikä välttämättä sittenkään löydä.

Vaikka ei metallia sellaisenaan teekään, vahvimmillaan Collapse Under The Empire on punoessaan mielleyhtymiä muun muassa Swallow The Sunin ja Isisin suuntaan. Kun massiiviset, hitaasti vellovat äänenjärkäleet vyöryvät stereokuvaan, tunnelman muutoksen voi aistia joka solullaan. Tylylle, usein armottomalle rankaisulle on jo luvassa jatkoa: teemaa syventävä ja tarinaa ilmeisesti myös eteenpäin kuljettava albumi Sacrifice & Isolation julkaistaan vuoden kuluttua.

Lisää luettavaa