THE CORAL: Butterfly House

THE CORAL
Butterfly House
Deltasonic

Kohtsillään 15-vuotias The Coral lähti kehiin erottuen heti kilpailijoistaan 1960-luvun kovimmista tekijöistä ammentavalla, psykedeliaa, folkia ja countryrockia sekoittelevalla soundillaan, joka Englannissa on vienyt liverpoolilaisten jokaisen albumin myyntilistan kärkiviisikkoon. Meillä bändiä tuskin tunnetaan. Toivottavasti tilanne muuttuu nyt, sillä viidennellä kokopitkällään alkuperäisestä sekstetistä viisikoksi kutistunut yhtye osuu napakymppiin.

Edellisellä Roots & Echoes -albumilla (2007) alkanut trendi selkeisiin lauluihin hämyisen jammailun sijaan panostamisessa puhkeaa upeaan kukkaan. Bändin ”enemmän Bacharachia kuin Beefheartia”-teesi nousee John Leckien (The Stone Roses, Radiohead ja niin edelleen) loisteliaasti tuottamalla levyllä todelliseen liitoon, vaikka selvimmiksi viitteiksi tässä nousevat The Mamas & The Papas, Electric Prunes, Neil Diamond ja Tim Buckley.

Kaikki Butterfly Housen kaksitoista raitaa ovat psykedeelisen popin helmiä, jotka kruunaa James Skellyn kypsästi täyteläinen laulu. Iso, raikasta meri-ilmaa hengittävä puoliakustinen soundi ei voisi olla yhtään parempi: järkyttävän ilmeikäs, panoraaminen ja täynnä hienoja yksityiskohtia. Lyömättömien vaan ei ilmeisten melodioiden ohessa laulujen määrittävä ominaisuus on kosminen mysteerin tunne, jonka ansiosta levy kestää kovaakin kuuntelua.

Kevyt sunshine pop ja kohtalokkaampi garagepsykedelia eivät aikoihin ole kohdanneet näin sykähdyttävästi. Vaikka 1960-luvun jälkipuolisko huokuu Butterfly Housesta vahvasti, niin pohjimmiltaan tämä on ajaton mestariteos.