THE CORAL: Nightfreak And The Sons Of Becker

The Coralin nuoret neropatit ovat pilvipäissään päättäneet testata, suostuuko Sony myymään heidän demorämpytyksistään koostuvaa levyä. Toki suostuu, mutta onneksi vain rajoitettuna painoksena.

Pink Floydin, Loven ja Captain Beefheartin kaltaisten arvaamattomien klassikkojen musiikista ammentavan yhtyeen molemmat studioalbumit (The Coral, 2002 ja Magic & Medicine, 2003) ovat ihastuttaneet melodisella rikkaudellaan ja ilahduttavan raikkaalla niskalenkillä vaikuttajistaan. Jos Liverpoolin lähellä syntyneen The Coralin rajaton potentiaali ei olisi jo selvillä, tuskin tähän "spontaanisti ja livenä äänitettyyn" lyhyenläntään levyyn viitsisi tuhlata juurikaan enempää energiaa kuin teepussin puristamiseen lusikan ympärille.

Jo nimellään kauhistuttava kiekko laittaa mielen matalaksi. Useimmista sen 11 kappaleesta ei löydy mitään mielenkiintoista edes pakottamalla. I Forgot My Name -renkutuksen kaltaisia lauluja näin lahjakkaat kaverit kirjoittavat joka treeneissä useita – niiden seuraaminen olisikin paljon kiinnostavampaa kuin tämän levyn kuuntelu – ja Migraine -raidalla he ovat herenneet vieläkin laiskemmiksi, kirjoittaneet Iggy Popin Funtime-kappaleen uudestaan.

Grey Harpoon -välähdyksen välittömästi tarttuva melodiakierto on helposti laajennettavissa oikeaksi kappaleeksi ja haikean Sorrow Or The Songin mahdolliselta studioversiolta on lupa odottaa paljon. Muuten laulaja-kitaristi James Skellyn ja kumppanien ei kannata kaivella näitä ideoita seuraavaa levyä suunnitellessa.