THE CORAL: The Invisible Invasion

Kolme vuotta sitten ilmestynyt The Coralin debyytti oli pajauttava kokemus. Hoylaken merenrantakylän poikien tuotos poukkoili paksun savun keskellä laidasta toiseen, mutta onnistui silti muodostamaan hienon kokonaisuuden. The Teardrop Explodes tuntui vihdoinkin saaneen arvoisensa manttelinperijän, tosin vähemmän happoisen. Kakkoslevy hiihteli samoja latuja hieman suorempaan. Ainoan kuprun yhtyeen kilpeen on tuonut viime vuoden mini-lp Night Freak And The Sons Of Becker, jolla palikat jäivät levälleen ja ilmassa oli merkkejä siitä, että kiivaaseen julkaisutahtiin tottuneen The Coralin materiaali ei kestä ihan näin tiheää rytmiä. Nyt suitsia on hieman kiristetty ja samalla ryhdytty kurinalaisemmin hommiin.

Kaksi ensimmäistä pitkäsoittoa tuottanut Ian Broudie on saanut väistyä ja nappeja vääntelemään on hankittu Portisheadin Adrian Utley ja Geoff Barrow. Lopputulos on kirkkaampi ja virtaviivaisempi, mutta yhä samalla tavalla mielikuvituksekas ja jännittävä kuin The Coralin aiemmatkin julkaisut. Jo ensimmäinen single lupasi paljon. Klassiset kaksi ja puoli minuuttia kestävän, simppelin In The Morningin soisi olevan yhden kesän soitetuimmista kappaleista. Siinä pehmeästi laulava James Skelly antaa alakulon keskellä toivoa: "Out of the dark and into the light/When the morning comes I will be alright."

Eikä loppulevykään petä. Mukana on jälleen kaikki tutut ainekset säkenöivistä pophelmistä aivan kreiseihin ja vainoharhaisiin hetkiin. Jälkimmäistä osastoa edustaa esimerkiksi Arabian Sand, joka nytkähtelee eteenpäin hulluuden rajamailla. Ja millainen olisikaan ollut lopputulos, jos yhtye olisi päättänyt tehdä laulun kosketinsoittaja Nick Powerin ja Jari Litmasen lehtolapsesta, Alfista (Soundi 6-7/2003)!

The Coral on sovituksissaan yhä täynnä intoa ja kuplivan rytmiryhmän ympäriltä löytyy kasapäin kitaroita, jotka on välillä upotettu syvään kaikuun, toisaalla ajettu inisevän särön läpi ja joskus taas ties minkä taikalaatikon. Yhtyeen yhteissoitto on maukasta ja svengaavaa. Todellisuuden ja kuvitelman välillä häilyvä tekstimaailma sopii tähän kaikkeen saumattomasti.