THE EARLIES: The Enemy Chorus

Arvio julkaistu Soundissa 02/2007.
Kirjoittanut: Jukka Väänänen.
Teksasilais-manchesterilainen The Earlies ei ole toisella albumillaan suonut itselleen erehtymisen ylellisyyttä. Kun The Enemy Chorus -levy on saanut pari kertaa paukuttaa monimuotoisia nuottikuvaelmiaan kalloon, ne eivät sieltä ilman terästeollisuudessa käytettäviä työkoneita lähde.

Arvio

THE EARLIES
The Enemy Chorus
Names

Teksasilais-manchesterilainen The Earlies ei ole toisella albumillaan suonut itselleen erehtymisen ylellisyyttä. Kun The Enemy Chorus -levy on saanut pari kertaa paukuttaa monimuotoisia nuottikuvaelmiaan kalloon, ne eivät sieltä ilman terästeollisuudessa käytettäviä työkoneita lähde.

Albumi taittuu hallitusti huuruilevan rockin ja jämerästi jyskäävän progeilun merkeissä, puhdaslinjaisen popin tarttuvuutta unohtamatta. The Earlies luo hedelmällisiä symbiooseja, kuten No Love In Your Heartissa, jossa Giorgio Moroder -mallin elektrosynat saavat seurakseen Teenage Fanclub -stemmat. Instrumentaali Gone For The Most Part puolestaan saa miettimään, että Randy Californiako se taas Dr. Sardonicusin kahtatoista unta peilailee, ja Foundation And Earthin funky jynkytys tuo muistumia 80-lukulaisesta King Crimsonista. Ilmaisua riisutaan akustista kitaraa ja elektronista unennäköä naittavassa kauniissa The Ground We Walk Onissa ja yesmäisesti tunnelmoivassa Little Trooperissa, mutta voima säilyy vakiona.

The Enemy Chorusissa riittää tasoja kuin kerrostalon korkeuteen rakennetussa voileipäkakussa, ja täytteissäkin piisaa. Sulje mielesi, rentoudu ja kellu myötävirtaan.

Muut artistin levyarviot

Lisää luettavaa