GALACTIC: Ya-ka-may

Arvio julkaistu Soundissa 2/2002.
Kirjoittanut: Pauli Kallio.

Galactic on heiluttanut New Orleansin instrumentaalifunkin lippua kunniakkaasti jo viidentoista vuoden ja puolen tusinan studioalbumin verran. The Metersiltä periytyvä napakka suistofunk ja perinteinen paraatitööttäys soivat edelleen kaiken pohjalla, mutta erilaiset ainekset uiskentelevat bändin musiikissa sopuisasti kuin sattumat gumbossa.

Arvio

GALACTIC
Ya-ka-may
Anti-

Galactic on heiluttanut New Orleansin instrumentaalifunkin lippua kunniakkaasti jo viidentoista vuoden ja puolen tusinan studioalbumin verran. The Metersiltä periytyvä napakka suistofunk ja perinteinen paraatitööttäys soivat edelleen kaiken pohjalla, mutta erilaiset ainekset uiskentelevat bändin musiikissa sopuisasti kuin sattumat gumbossa.

Sähäkkä instrumentaali Cineramascope muistuttaa bändin juurista. Muuten lukuisten vieraiden tähdittämä Ya-ka-may etenee paljolti hiphopin ehdoilla. Big Freedia, Cheeky Blakk, Katey Red ja Sissy Nobby lietsovat hektiseen hetkutukseen. Sampleja tai konerytmejä ei käytetä, vaan sanallista antia ryydittävät elävät rumpubreikit, vihaiset kitaramurinat, urku- ja torviriffit. 

Levyn soundi sekoittaa ovelasti iki­aikaisia ja päivänkohtaisia aineksia. Fuusioon sopivat myös New Orelansin soulin kuningatar Irma Thomas sekä legendaarinen tuottaja, pianisti ja lauluntekijä Allen Toussaint. Molemmat aloittivat uransa yli 50 vuotta sitten. Toivottavasti Galacticin pulssi sykkii yhtä pitkään.

Lisää luettavaa