GRAVEWORM: Engraved In Black

Gravewormin kotisivu sanoo Engraved In Blackillä yhdistyvän vanhan Satyriconin, Dimmu Borgirin ja Cradle Of Filthin. Se on sikäli tyylikkäästi sanottu, että Filth on yritetty häivyttää letkan viimeiseksi: Engraved In Black on niin inhottavaa Filthin nuolemista, että Dani tuntenee lipaisut Suffolkissa asti.

Graveworm on neljännen levynsä kimpussa ja bändi kohtuukuosissa. Tyylivalintakin olisi kohdallaan, jos kukaan ei olisi koskaan kuullut Dusk And Her Embrace -levystä. Black-kieku on suoraan Dani Filthiltä, biisit pitkiä ja rakenteeltaan hyvin filthmäisiä ja koskettimet luovat samanlaista synkeää taustalakanaa. Dimmu Borgir -vertauksenkin ymmärtää, kun romanttisen mustissa merkeissä mennään.

Sitä vanhaa, sen paremmin kuin uutta, Satyriconia Engraved In Blackiltä ei esiin hyppää. Ehkä se on vain sanallista silmänlumetta. Levyltä jää mieleen kaksi biisiä. Toinen on kelttiläinen välisoitto, instrumentaali Thorns Of Desolation, ja toinen murhaavaksi tarkoitettu mutta täysin naurettava versio R.E.M.:in Losing My Religionista. On siinä kaljupäillä ihmettelemistä, kun italian pojat röyhtäisevät "that's me in the corner".