Never stop the madness ja kohta vedetään taas! Soundi 4/26 pätkähtää lehtipisteisiin tämän viikon perjantaina, ja mukana on taas tuhti annos musiikkiasiaa genrekentän kaikista kolkista. Odottakaapa vain!
Yksi mukana oleva artisti on uuden Camouflage-albumin 1. toukokuuta julkaiseva Olavi Uusivirta. Virpi Päivisen toimittamassa pitkässä haastattelussa Uusivirta käy läpi hyvin monenlaisia aiheita aina vanhoista albumeistaan uuden levyn ihmeellisyyksiin sekä mielenterveysasioista tulevaisuudensuunnitelmiin – ja Metallican St. Anger -levyyn. Haastattelusta nimittäin käy ilmi, että Uusivirta kuuluu siihen harvalukuiseen joukkoon, joka osaa arvostaa albumin hämmentäviä soundiratkaisuja. Ja ihan hyvin mies näkemyksensä perusteleekin! Lue alapuolelta katkelma pidemmästä artikkelista, loput löytyvät sitten perjantaina lehdestä.
Yllätyksellisyys on Uusivirralle keskeinen osa hyvää kappaletta.
– Siinä pitää olla joku nyrjähdys tai särö, että biisi meneekin johonkin suuntaan, jota ei odota.
Nyrjähdys voi löytyä mistä vain.
– Vaikka virvelirummun soundista, hän hymyilee ja mainitsee esimerkkinä Metallican St. Anger -albumin.
– Se virvelisoundi oli itsessään käsittämätön nyrjähdys. Huomaan itsekin odottavani sitä kuulijana. Sellaiset kappaleet, jotka eivät ole täysin loppuun pureksittuja, kestävät aikaa paremmin.
– Iskelmäteksti on usein täysin yksiselitteinen, mutta rock- ja poplyriikka on parhaimmillaan monitulkintaista. Siksi koetan rakentaa sanoituksia niin, että niihin jää tilaa.
Uusivirta ei ainoastaan hyväksy kuulijoiden omia tulkintoja vaan toivoo niitä.
– Minulta on kysytty, sopiiko joku biisi häihin, ja samasta kappaleesta, sopiiko se hautajaisiin. Molempiin olen vastannut myöntävästi, hän naurahtaa.