Häpeilemätöntä vai hävettävää voimaantumispoppia?

Tom Odell
Wrong Crowd
Columbia

Pressitiedote kannattaa lokalisoida jokaiseen maahan erikseen, tietää Odellin tiedotteen laatinut viestintäammattilainen. Odell nimittäin rakastaa Suomea. Hän pitää muumeista ja kotoa löytyy useampikin muumi-keräilyesine. Siispä globaalin yhtenäiskulttuurin ja suomalaisten yhteenkuuluvuuden tunteeseen vannovana olen välittömästi paljon kiinnostuneempi kuuntelemaan Odellin tekemää musiikkia.

Pressitiedotteen pateettisuus vastaa myös itse varsinaisen tuotteen sisältöä. Odell tekee häpeilemätöntä voimaantumispoppia, jota on vaikea kuunnella ilman, että kädet vaistomaisesti tunkevat kasvoille ja korvia punoittaa. Still Getting Used To Being On My Ownin ja I Thought I Knew What Love Wasin kaltaisia kappaleita kaikkine pop-lyriikan kliseineen tuskin tarvitsisi kenenkään enää äänittää saati julkaista. Odellin musiikissa yhdistyvät niin edm:n vaikutus kuin perinteisen pianoballadin kaava.

Levyn Vance Joy -henkinen nimikappale kasautuu hienosti kerroksittain ja on mukiinmenevää – joskin yllätyksetöntä – poppista, mutta siihen levyn hyvät hetket jäävätkin. Jos kaipaat edm-ajan versiota Rufus Wainwrightista, Tom Odell saattaa olla sinulle.