Levyarvio: Kireimmätkin tunnesolmut auki – Katujen Äänet panostaa kyynisyyden sijaan herkkyyteen

Katujen Äänet
Kaiken jälkeen
Stupido

Alkuaikojen suomipunkkia rakastavan Katujen Äänet -yhtyeen toinen pitkäsoitto on nimetty varsin mahtipontisesti. Kaiken jälkeen -levy koostuu vuosien 2017-2021 aikana kerääntyneestä materiaalista ja sen on tuottanut Lauri Eloranta. Kaunis popviisu Joen toisella puolella haaveilee häpeilemättömästi. Ramopunkeroon taipuva Yksin ja hiljaa jää armotta takaraivoon pauhaamaan. Synkeämpiä vaihtoehtoisia rockvärejä voi aistia biisien Ikkuna sekä Syksy saapuu kautta.

Punkin ilmaisun on kuulunut olla perinteisesti rosoista ja sanoitusten ajankohtaisia, aiheinaan kulutusvastaisuus sekä lohduttomat tulevaisuudennäkymät. Katujen Äänet panostaa kyynisyyden sijaan herkkyyteen. Laulaja-kitaristi Matias Kuuselankaan ei tarvitse taistella elintilasta, kuten piireissä on ollut tapana. Lakoninen vilpitön ääni on niin miellyttävää kuunneltavaa, että se aukaisee kireämmätkin tunnesolmut. Melodiat ovat keskeisessä asemassa rakenteellisesti yksinkertaisissa biiseissä, joiden pehmeä soundimaailma hivelee kuulimia. Vaikka menopelejä ei keksitä uudestaan, kumoaa henki aineen ja tunne tekniikan. Mainion levyn pistää soimaan mielellään uusintakierrokselle välittömästi sen päätyttyä.