Levyarvio: Kun härski sana sanotaan niin kuin se on – Sorsajengi ei ole mikään Coldplay

Arvio julkaistu Soundissa 2/2021.
Kirjoittanut: Jari Mäkelä.

Arvio

Sorsajengi
Sorsajengi tuhoaa
Playground

Aiemmilla ep-levyillään järvenpääläinen Sorsajengi on paitsi tappanut ja kiduttanut, myös vakuuttanut vahvalla meiningillään. Ysärin ja vuosituhannen alun vaihtoehtorockilta ja At The Drive-Inin post-hardcorelta tuoksahtava myllytys on debyyttialbumilla pakattu Coldplayn A Rush Of Blood To The Head -albumin kuvasta irtileikatulta päältä näyttävään kanteen.

Coldplay vaikutti uransa alussa sielukkaalta bändiltä, mutta osoittautui hajuttomaksi ja munattomaksi taustatapetiksi. Jo biisiensä nimillä (Spermaapillussa_xD ja yllättäen korvamadoksi muodostunut panemisen ylistys Henrik Illikainen on maailman paras pano) hätkähdyttämään pyrkivä Sorsajengi koskettaa oikeasti. Levyn avainbiisi Outo ja ankee ja hauras Toiset ihmiset ovat parasta Radiohead-henkistä musaa Paranoid Androidin tällä puolen.

Sävelasteikolla pelottomasti leikittelevä Ida Niemi nousee kirjoissani samantien kotimaisten (punk-)vokalistien kärkeen. Santeri Ketun, Jukka Heikkilän ja Sakari Kumpulan jengi säestää taidolla. Vitamiinipilleri jytisee hyvin raskaasti, hitikkäämmät kappaleet On vaikeaa olla perverssi salaa ja Jumala kiihdyttävät tempoa, ja molemmat levynpuoliskot päättyvät hardcorepunk-pläjäyksiin. Mahtava albumi.

Lisää luettavaa