Levyarvio: Kun Popeda kohtaa Timothy Learyn – Profeetan levyllä palikat putoilevat ja todellisuus hajoaa

Arvio julkaistu Soundissa 9/2020.
Kirjoittanut: Jari Mäkelä.

Arvio

Profeetta
Elämä siemen kuolema
Helmi Levyt

Laulurastas-yhtyeen vokalisti Matti Pihlin alias Profeetan sisäavaruuselektroyhtye Uusi Maailmanuskonto ehti julkaista vuosina 2007-2012 kolme albumia, joilla sen musiikillinen matka kulki debyyttilevyn nestemäisestä dubista flirttailuun heavy rockin kanssa. Sitten Laulurastas teki paluun.

Profeetan ja Mikko Kuorelahden yhdessä säveltämä, sovittama ja kesällä 2019 äänittämä Elämä siemen kuolema jatkaa siitä, mihin Uuden Maailmanuskonnon kolmas levy Saatanan uusi maailmanuskonto (2012) jäi. Avausraita Itsen tuppeen laittaminen tempaa mukaansa riffillä, joka voisi olla peräisin Popedan Kaasua- tai Harašoo-albumeilta, elleivät Profeetan tulisesti julistamat Timothy Leary -käännökset tekisi selvää moisista hajatelmista. Käärmekierteen tiukka rättöjalehtisalomainen motorik-beat vaihtuu saumattomasti synthwaven ja elektrodubin kautta ensimmäisen puoliskon päättävään avaruusrockiin ja niin edelleen.

Elämä siemen kuolema on viimeiseen Jalokivin koristeltu yhdentekevyys -kappaleeseen asti tähän mennessä helposti lähestyttävin ja myös tanssittavin Profeetta-albumi. Kahdeksanminuuttisen psykedeliaeepoksen aikana palikat putoilevat hyppysistä ja todellisuus hajoaa. Risto Yli-Härsiläkin ihmettelee missä hän on.

Lisää luettavaa