Levyarvio: Maanläheistä lämpöä nostalgikoille – Bitterheartsin esikoinen on hyvin haudutettua kasariorientoitunutta rockia

Bitterhearts
Bitterhearts
Plastic Passion

Vaikka turkulainen Bitterhearts on bändinä suhteellisen tuore tapaus, sen muusikot ovat ehtineet olla monessa mukana. Osa heistä aloitti levytyssessiot jo 1980-luvulla. Indie-henkiset projektit ovat vieneet puurtajat useampaan kokoonpanoon.

Alun perin yhtä keikkaa varten kootun ryhmän purkaukset kulkevat esikoisalbumilla mallikkaasti. Bitterheartsin tyylillinen kivijalka lepää brittihenkisessä pubirockissa, mutta yhtä lailla jäljessä kaikuvat kasariorientoitunut voimapop sekä poikamainen autotalliheilunta.

Äänite helkkyy nostalgiseen tapaan. Pääosin kitaristi ja laulaja Kimmo Ahokkaan rustaamat biisit kuulostavat kotikutoisilta, mikä tuo raidoille maanläheistä lämpöä. Rollaaminen rakentuu varsin vaivattomaksi.

Tasaisen albumin vahvuuksiin voi lukea juohevan yhteissoiton. Kitaroiden varressa häärivät Kimmo Ahokas ja Juha Koskinen sekä basisti Esa Kerkola ja rumpali Matti Kuisma tietävät, kuinka luodaan mutkattoman melodista liikettä.