On kylmä fakta, että Harry Styles oli tekemässä yhtä tämän vuosituhannen biisiä eli vuoden 2017 debyytiltään löytyvää Sign of the Timesia. ”Oli tekemässä” siksi, että vaikka laulaja on kappaleen säveltäjä-sanoittaja, tekijätiedoissa on mukana pieni armeijallinen muitakin nimiä.
Poikabändi One Directionista ponnistanut Styles onkin tyypillinen nykyajan poptuote, jonka kohdalla työryhmää riittää ja kaikki suunnitellaan prikulleen. Vaikka kassakoneet kilisevät ja Excel-taulukot vilisevät, näyttelijänäkin tunnetun Stylesin tähtiprofiiliin on onnistuttu ujuttamaan aimo annos jotain, mikä tuottaa vähintäänkin aitouden ja vilpittömyyden illuusion.
Neljännellä levyllään Styles sukeltaa entistä syvemmälle retromaailmaan. Mieleen nousevat muun muassa 1970–80-lukujen taitteen Fleetwood Mac ja Princen keveimmän pään tanssahtelevuus. Pienenä mausteena on esimerkiksi konekikkailujensa opetteluvaiheessa olleen Radioheadin rytmiikkaa.
Parhaan kappaleen palkinnon vie taas balladi: rikkaan mutta hillityn jousimaton päällä etenevä Coming Up Roses on pakahduttava.
