Birminghamista tuleva ja runsaan 20 vuoden ikäinen Ocean Colour Scene on jäänyt näillä leveysasteilla varsin vähälle huomiolle. The Kinksin ja Oasisin tapaan umpienglantilaiselta kuulostavan bändin yhdeksäs studioalbumi tuskin tilannetta muuttaa. Ocean Colour Scenen brittiläisyyteen kuuluu sekin, että yhtye on lukeutunut alusta lähtien Paul Wellerin suosikkeihin ja sen jäseniä on nähty useiden vuosien ajan Wellerin keikka- ja studiokokoonpanoissa. Tämän albumin Harry Kidnap on kaiken lisäksi tribuutti Paul Wellerin edesmenneelle manageri-isälle John Wellerille.
Muutaman oivallisen biisin lisäksi Saturdayn parasta antia ovat Steve Cradockin mainiosti kitisevät kitarat ja Simon Fowlerin vähintäänkin intohimoinen laulu. Mrs Mayliellä Ocean Colour Scene yhdistää suoraan rockmättöön 1960-lukulaista pikkupsykedeliaa. Brassien tukevoittaman nimiraidan vahva melodia olisi puolestaan yhtä lailla kotonaan jollakin Manic Street Preachersin paremmista levyistä.
Just A Little Bit Of Love ja Old Pair Of Jeans ovat tavanomaisia kuin nimensä, mutta albumin legendaarisen levytyspaikan mukaan ristitty päätösraita Rockfield yllättää myönteisemmin. Paul McCartneystä muistuttavan Fell In Love Of The Street Again -balladin jälkeen Rockfield on sitareineen, jousineen ja takaperoisine ääniraitoineen kuin nopeutettu variaatio The Beatlesin Tomorrow Never Knows -hämyilystä.