THE PANIC CHANNEL: (ONe)

Arvio julkaistu Soundissa 09/2006.
Kirjoittanut: Tero Alanko.
Hyvänen aika! Eihän Dave Navarro ole vielä edes 40-vuotias! Silti hänen statuksensa on kovaa vauhtia muuttumassa kadehditusta kitarasankarista tissiblondien tatuoiduksi petikumppaniksi. (Sitäkin monet tietysti kadehtivat.) Ilmeisesti EMIn Kalifornian konttorissa työskentelee edelleen joku viikonloppunarkkari, jonka shekkivihossa riittää sivuja. Kovin hankala tällaisen rocklevyn irvikuvan olemassaoloa on muuten selittää. Nyt on nimittäin ihme tapahtunut ja pieru saatu vihdoin pyydystettyä purkkiin.

Arvio

THE PANIC CHANNEL
(ONe)
Capitol

Hyvänen aika! Eihän Dave Navarro ole vielä edes 40-vuotias! Silti hänen statuksensa on kovaa vauhtia muuttumassa kadehditusta kitarasankarista tissiblondien tatuoiduksi petikumppaniksi. (Sitäkin monet tietysti kadehtivat.) Ilmeisesti EMIn Kalifornian konttorissa työskentelee edelleen joku viikonloppunarkkari, jonka shekkivihossa riittää sivuja. Kovin hankala tällaisen rocklevyn irvikuvan olemassaoloa on muuten selittää. Nyt on nimittäin ihme tapahtunut ja pieru saatu vihdoin pyydystettyä purkkiin. The Panic Channelin ”grunge” ja ”psykedelia” ovat olemassa vain lainaus-merkkien sisällä. Navarron ohella syyllisiin lukeutuvat Jane’s Addictionin entinen rumpali ja basisti sekä MTV-naama, joka tahtoo olla rock-laulaja. Yhdessä he ovat onnistuneet puristamaan siitä suuresta ja salaperäisestä tuubista musiikkia, jota ei saa kipinöimään eikä räiskymään edes liekinheittimellä. Näin ummehtunutta sekakäyttäjärockia ei kuulla edes Helsingin rock-klubeilla joka ilta. Tällaisen tekemiseen tarvitaan nimittäin erikoislahjoja ja paljon rahaa.

Lisää luettavaa