PATTI SCIALFA: 23rd Street Lullaby

Patti Scialfa tunnetaan paremmin rouva Bruce Springsteeninä ja miehensä orkesterin taustalaulajana kuin sooloartistina. Hänen E Street Band -pestinsä alkoi Born In The USA -kiertueella ja ensimmäinen oma levy ilmestyi vuonna 1993.

Lattean Rumble Dollin jälkeen 23rd Street Lullaby on melkoinen edistysaskel. Myönteisesti yllättävän levyn biisit ovat Patti Scialfan omaa käsialaa ja empaattisesti säestävään bändiinsä kuuluvat muun muassa kitaristi Nils Lofgren, basisti Willie Weeks ja rumpali Steve Jordan. Kiperimmistä kitaraosuuksista vastaa Marc Ribot ja "jotain pientä" levyllä tekee myös Scialfan puoliso.

Tyylillisesti 23rd Street Lullaby on tavanomainen bluesin, soulin ja rockin aineksia sekoittava äänite, jonka ilahduttavin piirre on Scialfan laulusta aistittava elämän maku. Yesterday's Childilla hänen äänessään on jopa ripaus Marianne Faithfullia. Kun taustatkin ovat liiallisen puunaamisen sijasta lihaa ja verta, niin albumia huomaa kuuntelevansa mieluummin kuin vaikkapa Alanis Morissettea ja lukemattomia perillisiään.

Bruce Springsteenin tuotannon tapaan New York, sen kadut, ihmiset ja niihin liittyvät muistot ovat vahvasti läsnä myös 23rd Street Lullabylla. Läpeensä juurevan levyn ainoa varsinainen tyylirikko tulee eteen vasta päätösraidalla kauniin pianoballadin Young In The Cityn sabotoituessa turhalla enkelikuorolla.