Jos Suomen paras nuorisoelokuva Täältä tullaan elämä (1980) olisi kuvattu pikkukaupungissa ja sille tehtäisiin nyt jatko-osa, niin Polarin Siepparia parempaa soundtrackia sille ei voisi kuvitella. Yhtyeen debyytti on nostalgian ja ilkikurisuuden pippuroima aikamatka kylän ainoaan kerrostalolähiöön, jossa 70-luvun nuorten ainoa linkki kansainvälisyyteen oli punkin tai rockabillyn kuuntelu.
Taakse katsotaan kuitenkin lämmöllä eikä katkeruudella. Nykyajan ilmiöt näyttäytyvät keinotekoisilta ja hölmöiltä, jolloin niitä voi siinä sivussa pikkuisen piikitellä. Mutta Polarin Siepparin lempeä ironia ei ole vain nauramista varten.
Seiskari-Suomeen intohimoisesti suhtautuvana ja levyllä kertovasta kaupungista kotoisin olevana saatan olla jääviyden rajamailla, mutta kukaan ei voi kyseenalaistaa Siepparin korvaa tuota aikaa kuvaavalle musiikille. Siinä kättä lyövät Ebba Grön ja The Clash ja ylävitosia läpsivät Ratsia ja levyllä vieraileva Pelle Miljoona.
Uusi aalto on tehnyt ansiokasta paluuta nuoremman polven edustamana, mutta kun samasta Kekkosen ajan henkisestä perinnöstä kerrotaan oman kokemuksen tuottamalla perspektiivillä ja vedet silmiin nostattavilla kielikuvilla, ollaan jo pitkällä pelkän nostalgiapastissin tuolla puolen.