RÖYHKÄ JA RÄTTÖ JA LEHTISALO: Hiekkarantaa

Arvio julkaistu Soundissa 2/2009.
Kirjoittanut: ASKO KAUPPINEN .

Kauko Röyhkä täydensi viime vuonna muiden muassa Kuusumun Profeetasta tutun Mika Rättön ja Circlen Jussi Lehtisalon projektin superyhtyeeksi. Ed Benttonin briljantti stabilismi (2006) oli kaksikon siihenastisen yhteisen matkan selväpiirteisin pysäkki, mutta Röyhkä on tuonut sumuiseen harhailuun asteen ryhtiä ja latauksen kirjaimellisuutta.

Arvio

RÖYHKÄ JA RÄTTÖ JA LEHTISALO
Hiekkarantaa
Ektro Records

Kauko Röyhkä täydensi viime vuonna muiden muassa Kuusumun Profeetasta tutun Mika Rättön ja Circlen Jussi Lehtisalon projektin superyhtyeeksi. Ed Benttonin briljantti stabilismi (2006) oli kaksikon siihenastisen yhteisen matkan selväpiirteisin pysäkki, mutta Röyhkä on tuonut sumuiseen harhailuun asteen ryhtiä ja latauksen kirjaimellisuutta.

Pöytälaatikkoon talletetut tekstit, joita Röyhkä kauppasi huonolla menestyksellä iskelmämarkkinoille, ovat isorakeisia mutta loogisia. Punaisena lankana palvelevat sukupuoleen ja ihmissuhteisiin liittyvät teemat, mutta äkkipikaisia tulkintoja kohahduttaa musiikki, jonka rakenteellisuus ei tee tyhjäksi kokonaisvaltaista utuisuutta. Väreilevästi laulavat syntikat, hajanaiset rytmisekvenssit sekä ääriviivoja pyöristävät hälyäänet pakottavat yksitasoisiltakin vaikuttavat säkeet natisemaan ja kirskumaan. Lopputuloksena on hienoja sekä paikoin perverssejäkin kohtauksia.

Hiekkarantaa on tunnelmallinen, monitahoinen ja palkitseva matka, joka on yhtä aikaa helppopääsyinen ja alati syvenevä. Arkkitehdeilleen uskollisesti se on ennen kaikkea välittömästi tunnistettava, sittenkin jatkuvasti varioiva.

Lisää luettavaa