SONDRE LERCHE AND THE FACES DOWN QUARTET: Duper Sessions

Arvio julkaistu Soundissa 04/2006.
Kirjoittanut: Jari Jokirinne.
Sondre Lerchen aikaisempiin tuotoksiin mieltyneille miehen uutuus tuottaa varman pettymyksen. Duper Sessions on kepeä jazz/pop-levy, jonka suurin pyrkimys tuntuu olevan Lerchen muusikkotaustan monipuolisuuden esitteleminen. Jazzahtavan muotokielen Lerche hallitsee toki mallikkaasti, mutta mikään ei peitä sitä tosiseikkaa, että koko homma haiskahtaa silkalta ulkoa opettelulta.

Arvio

SONDRE LERCHE AND THE FACES DOWN QUARTET
Duper Sessions
Virgin

Sondre Lerchen aikaisempiin tuotoksiin mieltyneille miehen uutuus tuottaa varman pettymyksen. Duper Sessions on kepeä jazz/pop-levy, jonka suurin pyrkimys tuntuu olevan Lerchen muusikkotaustan monipuolisuuden esitteleminen. Jazzahtavan muotokielen Lerche hallitsee toki mallikkaasti, mutta mikään ei peitä sitä tosiseikkaa, että koko homma haiskahtaa silkalta ulkoa opettelulta. Ja onko rehellisesti ajateltuna edes mahdollista, että hieman yli parikymppinen, norjalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kasvatti hyppäisi luontevasti tyrskyjen karaisemien isojen poikien (Ray Charles, Burt Bacharach, Frank Sinatra, Cole Porter) pelikentälle?

Duper Sessions saattaa kuitenkin osoittautua Lerchelle varsinkin kaupallisella puolella täysosumaksi, sillä hengenheimolaisuus esimerkiksi Jamie Cullumin suursuosittuihin teoksiin on ilmeinen. Jos mukaan olisi lätkäisty ilmeisimmän Porter-lainan Night And Dayn lisäksi uudelleenluenta jostain muutaman vuoden takaisesta tutusta hitistä, olisivat radiokanavien tiukat soittolistojen vartijat toivottaneet Lerchen housut kintuissa tervetulleeksi. Onneksi Lerche ei tähän leikkiin ole lähtenyt, sillä sen myötä eron tekeminen vaikkapa Il Divoon tai edellisen tuotantokauden Idols-marionetteihin olisi käynyt vaikeaksi.

Lisää luettavaa