STONER KINGS: Fuck The World

Arvio julkaistu Soundissa 04/2006.
Kirjoittanut: Antti Mattila.
Tuntuuko joskus siltä, että lukemattomien keskinkertaisten ties mitä metallia soittavien orkestereiden vyöry on niin lamaannuttava, ettei mihinkään jaksa tarttua eikä mikään maistu miltään? Vaatiiko värin palauttaminen naamalle Deep Purplea tai Black Sabbathia?

Arvio

STONER KINGS
Fuck The World
Rebel Breed

Tuntuuko joskus siltä, että lukemattomien keskinkertaisten ties mitä metallia soittavien orkestereiden vyöry on niin lamaannuttava, ettei mihinkään jaksa tarttua eikä mikään maistu miltään? Vaatiiko värin palauttaminen naamalle Deep Purplea tai Black Sabbathia?

Juurevan heavy rockin tarpeeseen alkaa löytyä apuja myös kotimaasta. Hervottoman hyvän Planetizerin julkaissut Blake saa seuraa Stoner Kingsistä, sillä toisella albumillaan nelikko pudottaa tempoja tarkoituksella ja jytisee vastaansanomattomasti. Bändin nimestä ja selkeistä stoner-vaikutteista huolimatta pelin henki on heavy rock massiivisina jyrähtelevillä riffeillä, alaviritteisinä mou-ruavilla rytmikitaroilla, kitkattomalla groovella ja täyttä elämää huokuvalla laululla. Tällaisen levyn materiaali suorastaan polttelee lavakäsittelyyn, sillä huojunta, kirskunta ja kyseisen illan inspiraatio tuovat aina Mantric Madnessin ja Doomsday Sunrisen tapaisille rokkaajille oman elinvoimansa.

Fuck The World on musiikkia vanhoille pieruille ja nuoremmille tuhnuille, jotka luulevat päätyvänsä vanhoiksi pieruiksi.

Lisää luettavaa