XL: Jeti

XL
Jeti
Pohjola Records

XL:n Jeti on hyisiä mielikuvia herättävästä nimestään huolimatta varsin lämminhenkinen esitys. Levyn kahdeksan jatsinmakuista instrumentaalibiisiä loikkivat ketterästi tunnelajista toiseen, mutta joka kappaleesta löytyy myös sopiva annos kieroa huumoria. Tämä leikillisyys yhdessä Arttu Takalon ihanan kuulaan vibrafonisoundin kanssa tekee Jetistä eheän ja toimivan kokonaisuuden. Harvoin pääsee kuulemaan musiikkia, joka yhdistää nykytekniikan ja tiukat, kunnianhimoiset sävelmät näin saumattomasti.

Suosikkikappaleeksi kohoaa levyn avausraita Pohjalla, josta löytyy asennetta ja imua enemmän kuin monesta rock-viisusta, ei vähiten Kie Von Hertzenin kitaroinnin ansiosta. (Tyttö kuin) Toukokuu on kuuntelukokemuksena kuin pienoiselokuva: riipaiseva ja romanttinen. Jos maailmassa olisi mitään oikeutta, tästä kappaleesta tulisi kevään suurin hitti. Neiti Neilikassa XL vierailee aika lähellä Pekka Pohjolan sfäärejä; lyhyt mutta ytimekäs Himalaya möyrii korvissa eksoottisena ja pitkäsoiton loppuun ulvahdettu Jeti kruunaa seikkailujen täyttämän matkan. Olihan se selvää, että levy, jonka nimibiisillä soi Theremin, ei voi olla kuin helvetin hyvä.