Arvio: Aksel Kankaanranta laulaa todellisista asioista ja uskaltaa elää tekstejä

Mustarastaan kuulaat melodiat ja toisistaan erottuvat sävellykset koskettavat taatusti.
Arvio julkaistu Soundissa 2/2026.
Kirjoittanut: Aki Nuopponen.

Arvio

Aksel Kankaanranta
Mustarastas
Lördag

Moni tunnistaa Aksel Kankaanrannan nimen, muttei ehkä osaa yhdistää sitä mihinkään. Tämä johtuu siitä, että Voice of Finland -finalisti ja UMK-voittaja julkaisee vasta ensimmäisen levynsä.

Kankaanranta on kurotellut aiemmin suuren yleisön tietoisuuteen, mihin peilaten Mustarastas on yllättävä debyytti. Aistillista albumia ei ole lähdetty rakentelemaan hittikaavalla, minkä vuoksi on ironista, miten hitikäs albumi se on. Kankaanranta voi tavoittaa Mustarastaalla vaikka miten suuren yleisön.

Koko potentiaali piilee siinä, että Kankaanranta on kirjoittanut Alpo Nummelinin ja Kyösti Salokorven kanssa todella aitoja indiepop-kappaleita. Mustarastas soi katkeransuloisesti, ja albumilla lauletaan todellisista asioista niin yksityiskohtaisesti, että kuulaat melodiat ja toisistaan erottuvat sävellykset koskettavat taatusti.

Viimeisen silauksen albumille antaa Kankaanrannan tapa tulkita tekstejään. Herkkyys huokuu kaikkialta korkeimmalle pinnistävistä falseteista värisevimpään äänenpainoon. Kun laulaa asioista kuten ystävän itsemurha, tekstejä on uskallettava elää. Kankaanranta tekee juuri niin saaden kuulijankin tuntemaan.